Vesirokkorokote liitettiin Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 2017. Taustalla vaikuttivat Suomessa toteutetut kliiniset rokotetutkimukset ja niiden myönteiset tulokset. Rokottamisen vaikutuksia on seurattu siitä lähtien. THL on nyt julkaissut tuoreet tutkimustulokset vesirokkorokottamisen vaikutuksista Suomessa. Rokottamisen myötä lasten tautitapaukset ovat romahtaneet ja tautiin liittyvät terveyskeskuskäynnit ovat vähentyneet merkittävästi kaikissa ikäryhmissä.
THL:n tutkimuksen mukaan kaksi vesirokkorokoteannosta vähensi alle 12-vuotiaiden lasten käyntejä terveyskeskuksessa yli 95 prosenttia vuonna 2022 verrattuna aikaan ennen rokotuksia. Myös rokottamattomien alle 1-vuotiaiden vesirokkotapaukset vähenivät 87 prosenttia, mikä viittaa rokotusten antamaan laumasuojaan.
Iso osa pikkulasten vesirokkotapauksista ei vaadi lääkärissä käyntiä. Tutkimustulosten perusteella on todennäköistä, että viruskierron vähennyttyä myös kotihoitoiset vesirokkotapaukset ovat vähentyneet vastaavasti väestössä.
Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla kansallisia perusterveydenhuollon rekisteriaineistoja.
”Vesirokkotapausten väheneminen on yksi oivallinen esimerkki siitä, kuinka suomalaisten terveysrekisterien avulla on mahdollista seurata rokotteiden vaikutusta väestötasolla”, toteaa FVR – Suomen rokotetutkimuksen lääketieteellinen johtaja Mika Rämet.
Suomessa tehdyt tutkimukset vesirokkorokotteen käyttöönoton taustalla
FVR – Suomen rokotetutkimuksen toimesta on tutkittu paljon vesirokkorokotetta ja toteutettu mm. ainoa lumekontrolloitu tehotutkimus (Varis ja Vesikari 1996). Niiden perusteella Varivax®-rokotteen suojateho yhdellä annoksella on noin 85 %, kahden annoksen jälkeen teho on 98 %. Tutkimustuloksilla on ollut suuri merkitys vesirokkorokotteen rekisteröimisessä terveille lapsille.
Lisäksi FVR:ssä on tutkittu laajasti mahdollisuutta yhdistää vesirokkorokote lasten MPR-yhdistelmärokotteeseen, joka sisältää suojan sikotautia, tuhka- ja vihurirokkoavastaan.
Vesirokkokote
Suomessa on saatavilla kaksi eri vesirokkorokotetta: Varivax® ja Varilrix®-rokote. Ne sisältävät elävää, heikennettyä varicella zoster -virusta. Rokotteiden väliset erot ovat vähäiset ja niitä voidaan käyttää toistensa vaihtoehtoina.
Suomi oli ensimmäinen Pohjoismaa, joka aloitti vesirokkorokotusohjelman vuonna 2017. Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluu Varivax®-rokote, jota tarjotaan 18 kk ja 6-vuoden ikäisille lapsille.
Tavoitteena yhä parempi rokotuskattavuus ja vesirokon hävittäminen
Ennen vesirokkorokottamisen aloittamista Suomessa noin 200–300 vesirokkopotilasta tarvitsi vuosittain sairaalahoitoa. Tauti uhkaa eniten kroonisesti sairaita lapsia, kuten syöpä- ja elinsiirtopotilaita, joiden immuunipuolustus on heikentynyt. Aikuisilla, nuorilla ja raskaana olevilla naisilla vesirokon taudinkuva on selvästi rajumpi kuin lapsilla ja vaatii lähes aina lääkärikäyntiä ja hoitoa. Vesirokkoon voi liittyä myös vaikeita komplikaatioita, kuten keuhkokuume tai aivotulehdus.
Vesirokkorokotusten kattavuudessa on vielä parannettavaa, tällä hetkellä noin joka kymmenes lapsi jää ilman rokotesuojaa. Se tarkoittaa, että vesirokkoepidemioita voi tulevaisuudessa esiintyä. Rokottamattomat henkilöt voivat sairastua vesirokkoon aikuisena esimerkiksi ulkomaan matkoilla.
”Laadukkaan kliinisen rokotetutkimuksen kautta rokotusohjelmista voidaan kehittää mahdollisimman vaikuttavia”, iloitsee FVR:n lääketieteellinen johtaja Mika Rämet.
Lisätietoa: