Asiakaskokemuksia
Tällä sivulla asiakkaamme jakavat kokemuksiaan rokotetutkimuksiin osallistumisesta.
Täältä löydät tutkimukset, joihin nyt juuri nyt haemme osallistujia.
Täällä voit ilmoittaa yhteystietosi, jos haluat, että otamme jatkossa sinuun yhteyttä, kun ikäryhmällesi sopiva tutkimus alkaa.
Rokotetutkimuksella lisäsuojaa diabeetikolle
Pneumokokkibakteeri aiheuttaa korvatulehdusten ohella vakavia tauteja kuten keuhkokuumetta ja aivokalvontulehdusta. Erityisen alttiita vakaville pneumokokkitaudeille ovat lapset, joilla on todettu jokin pitkäaikaissairaus: astma, diabetes tai jokin muu perussairaus. Tamperelainen Niklas 11 v. sairastaa diabetesta, minkä vuoksi perhe halusi mukaan pneumokokkirokotteen tutkimukseen. Halukkuutta lisäsi se, että Sanna-äidin kummipoika sairasti samaan aikaan vaikeaa keuhkokuumetta.
Mietin, jos tauti on noin vakava perusterveelle lapselle, niin mitä se on diabeetikolle? Selvitettyäni mitä rokotetta nyt tutkittiin, ajattelin, että osallistumisesta voisi olla Niklakselle hyötyä. Myös Niklas itse kiinnostui, kun kerroin minkälaisia tauteja pneumokokki voi aiheuttaa, ja että tällä rokotteella saisi paremman suojan niitä vastaan.
Vakavia pneumokokkitauteja aiheuttavat bakteerit ovat viime vuosina muuttuneet. Toisin kuin neuvolarokote, tutkimuksessa annettava pneumokokkirokote sisältää suojan näitä muuttuneita bakteerikantoja vastaan. Siten se täydentää lasten suojaa vakavia tauteja vastaan.
Pienellä vaivalla avuksi muille ja itselle
Aiemmin Niklas on ollut mukana myös diabeetikoiden DIPP-tutkimuksessa, josta perheellä on hyvät kokemukset. Kokemus on ollut myönteinen myös tällä kertaa. ”Ensimmäisellä käynnillä lääkäri ja tutkimushoitaja selittivät meille kattavasti kaikki tutkimukseen liittyvät asiat ennen kuin teimme lopullisen päätöksen osallistumisesta. Se tuntui mukavalta. Lisäksi käyntiajat saatiin sovittua joustavasti”, iloitsee Sanna-äiti. Myös Niklas on kokenut osallistumisen kivaksi.
Rokotetutkimusklinikalla on tosi kiva käydä, kun koko henkilökunta on niin ystävällistä. Aika pienellä vaivalla voin olla avuksi muille ja itselleni.
Niklaksen ja muiden tutkimukseen osallistuvien ansiosta käytössämme on toivottavasti pian rokote, joka suojaa mahdollisimman kattavasti kaikkia sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvia lapsia ja nuoria vakavilta pneumokokkitaudeilta.
Niklas ja Sanna
Myönteisiä kokemuksia tutkimuksesta sekä vauvana että aikuisena
Tamperelaisella Helmillä 21 v. on elämän mittainen kokemus rokotetutkimuksiin osallistumisesta. Hän on ehtinyt nähdä tutkimuksen ja oman osallistumisen merkityksen suomalaislasten terveydelle käytännössä.
Vuonna 2003 Helmin vanhemmat ilmoittivat 2 kk ikäisen vauvansa suureen rotavirustutkimukseen. Samoin teki Suomessa noin 25 000 pikkuvauvan vanhempaa. Tuolloin rotavirusrokotus ei vielä kuulunut kansalliseen rokotusohjelmaamme, minkä takia joka vuosi tuhannet vauvat Suomessa – myös Helmin isoveli – tarvitsivat rotavirusripulin vuoksi sairaalahoitoa.
Tutkimuksen seurauksista saavat tänä päivänä nauttia kaikki suomalaiset. Rotavirusrokote saatiin Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 2009, ja sen myötä pikkulasten jokatalviset vaikeat rotavirusepidemiat ja sairaalahoidot jäivät historiaan. Tätä ei olisi tapahtunut ilman tutkimukseen osallistuneita perheitä.
Lasten terveyden edistäminen motivoi osallistumaan
Oman perheen myönteinen kokemus ja lasten terveyden edistäminen saivat Helmin kiinnostumaan tutkimuksesta nyt aikuisena. Hän on mukana naisten sytomegalovirusrokotteen tutkimuksessa. Sytomegalogalovirus, CMV voi aiheuttaa sikiölle infektion. Se on useimmiten syy keskenmenoon ja lasten kehitysviiveisiin ja -vammoihin. Rokotteella pyritään tulevaisuudessa ehkäisemään lasten synnynnäiset CMV-infektiot jo odotusaikana.
Sytomegalovirusinfektio oli Helmille entuudestaan vieras. Kiinnostus ja osallistumispäätös tutkimukseen vahvistuivat hänen perehdyttyään aiheeseen ja keskusteltuaan rokotetutkimusklinikan tutkijalääkärin ja tutkimushoitajan kanssa. Helmi opiskelee luokanopettajaksi ja tulee tekemään työtä lasten kanssa. Se lisäsi motivaatiota. Pikkulasten parissa sytomegalovirus tarttuu helposti.
Osallistuessani tutkimukseen koen, että teen jotain hyvää yleisesti. Jos osoittautuu, että sain tutkimuksessa oikean rokotteen lumevalmisteen sijaan, voi osallistumisesta olla ihan henkilökohtaista hyötyäkin siinä vaiheessa, kun suunnittelen perheen perustamista.
Tutkimukseen osallistumisen Helmi on kokenut turvalliseksi, olihan rokotetta tutkittu paljon jo ennen tätä tutkimusta. Käynnit ovat sujuneet helposti. Helmin opiskelupaikka Tampereen yliopiston kampus ja rokotetutkimusklinikka sijaitsevat vierekkäin, ja käynnit hän on saanut sovittua aina päivän alkuun tai loppuun.
”Minusta on pidetty hyvää huolta. Verinäytteitä jännitin etukäteen hirveästi ja niiden takia olin vähällä jättää koko osallistumisen. Laboratoriohoitaja on mukava, olen saanut olla verinäytteiden oton ajan makuullaan ja lepäillä niiden jälkeen. Nyt olen jo tottunut enkä enää jännitä. Oma kokemukseni innoitti myös ystäväni mukaan tutkimukseen.”
Tutkimustyön ansiosta rotavirus ei enää Suomessa uhkaa pikkulasten terveyttä, ja moni muukin tarttuva tauti voidaan ennaltaehkäistä. Tulevaisuudessa toivottavasti myös vauvojen synnynnäiset sytomegalovirusinfektiot.
”Perheeni on vaikuttanut paljon siihen mitä ajattelen tautien ennaltaehkäisystä rokotteilla. Rokotukset ovat todella tärkeä asia, ne edistävät meidän kaikkien terveyttä.”
Helmi
Rokotetutkimukseen osallistuminen tuo terveyttä kaikille
Toni 33 v. kiinnostui rokotetutkimuksista kuultuaan tuttavansa osallistumisesta. Sen innoittamana hän katsoi fvr.fi/osallistu-tutkimukseen-sivulta avoimet tutkimukset. Sillä hetkellä iän puolesta sopivin tutkimus oli denguerokotteen tutkimus.
”Tietotyöläisenä kaipasin jotain tapaa vaikuttaa ja saada isompaa merkitystä omaan olemiseen. Rokotetutkimukseen osallistuminen on mielestäni hyvä sellainen.”
Rokotetutkimukset ja niiden avulla käyttöön saatavat rokotteet lisäävät terveyttä globaalilla tasolla, ne auttavat meitä kaikkia. Se motivoi osallistumaan.
Vuoden kestänyt tutkimus on sujunut hyvin, seurantakäynnit ovat järjestyneet sujuvasti työviikon alkuun. Tämän tutkimuksen alussa osallistujat täyttivät oirepäiväkirjaa ja mittasivat päivittäin kuumeen, mikä Tonin mielestä vaati vähän muistamista. Muuten vuoden kestävä tutkimus on mennyt omalla painollaan.
”Rokotetutkimuksiin osallistuminen on mielestäni tärkeää. Ilman vapaaehtoisia ei tutkimuksia voida toteuttaa eikä saada arvokasta tietoa.”
Toni
Tehokkaampi rokote, vähemmän vakavia tauteja
Lotta-äiti on ammatiltaan lastenlääkäri. Työssään lastensairaalassa hän on hoitanut pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia tauteja ja nähnyt, että neuvolassa annettava rokote ei enää välttämättä anna suojaa niitä vastaan.
On todella tärkeää, että käyttöön saadaan lapsia nykyistä paremmin suojaava rokote. Tutkimukseen osallistuessaan lapseni saa laajatehoisemman pneumokokkirokotteen kuin mitä hän saisi neuvolassa.
Rokotetutkimukset ovat erittäin tarkkaan valvottuja ja niihin on turvallista osallistua. ”Kun rokote on tutkimuksissa päässyt jo tähän asti, se tarkoittaa että sitä on tutkittu jo todella paljon. Nyt rokotteeseen on lisätty vain uusia bakteerikantoja tehon parantamiseksi.”
Oskarin isosisko Aila on ollut 1-vuotiaana mukana meningokokkirokotteen tutkimuksessa. ”Esikoiseni kanssa syy osallistumiseen oli oikeastaan sama kuin nyt. Meningokokkibakteeri aiheuttaa hengenvaarallisia tauteja. Halusin lapselleni suojan niitä vastaan, koska meningokokkirokotetta ei Suomessa saa vielä neuvolassa.”
Lotta ja Oscar
Kivulias tauti sai Hilkka-Maijan kiinnostumaan vyöruusurokotteen tutkimuksesta
Vyöruusu voi olla viheliäinen ja pitkä tauti. Tämän on huomannut myös Hilkka-Maija 84 v. omassa lähipiirissään. Se sai hänet aikoinaan kiinnostumaan osallistumisesta vyöruusurokotteen tutkimukseen. Hilkka-Maija on myös itse tehnyt tutkimustyötä, mikä ei suinkaan vähentänyt kiinnostusta.
”Moni tuttuni on kärsinyt kivuliaasta vyöruususta. Se motivoi osallistumaan. Vähän itsekkäästi ajattelin, että osallistumisesta saattaisi olla itsellekin hyötyä.”
Osallistumisen Hilkka-Maija on kokenut mukavaksi ja vaivattomaksi, käynneille Seinäjoen rokotetutkimusklinikalle on helppo ja kiva mennä.
Kotoani on vain ”kivennakkoo” rokotetutkimusklinikalle, jossa on ihania ihmisiä ja aina niin ystävällinen vastaanotto. Heti ensimmäisellä käynnillä tuli myös sellainen olo, että osallistuminen on tosi turvallista.
Tutkimusten ansiosta vyöruusurokote saatiin käyttöön
Vyöruusurokotteen tutkimukset ovat jatkuneet Suomessa jo toistakymmentä vuotta. Hilkka on ollut mukana alusta asti. Niin ei alun perin ollut tarkoitus.
”13 vuotta sitten ajattelin, että osallistun yhteen vyöruusurokotteen tutkimukseen. Sen päätyttyä olen kuitenkin halunnut lähteä vapaaehtoisena mukaan myös näihin jatkotutkimuksiin.”
Se on kantanut hedelmää. Seurantatutkimusten ja niistä saatujen hyvien tulosten myötä uusi vyöruusurokote saatiin markkinoille vuonna 2017. Sen jälkeen seurantatutkimuksilla on kerätty tietoa rokotteen pitkäaikaisesta suojatehosta.
En alussa ajatellut jatkavani tutkimuksessa näin kauan, mutta niin vain kävi. Pitkä harppaus on menty rokotteen kehittämisessä tämän tutkimuksen aikana.
Oman osallistumisensa hyödyistä Hilkka-Maija iloitsee sekä itsensä että muiden puolesta.
”Sain itse tutkimuksessa vyöruusulta suojaavan rokotteen, ja nyt se on kaikkien saatavilla apteekissa. Vyöruusurokote säästää paljon inhimillistä kärsimystä. Toivon, että se saataisiin tulevaisuudessa myös kansalliseen rokotusohjelmaan.”
Hilkka-Maija
Tutkimukseen osallistumalla voi vaikuttaa siihen, millaisen maailman jättää jälkipolville
Siri on mukana denguerokotteen tutkimuksessa Espoon rokotetutkimusklinikalla. Kokemus ei ole uusi. Myös hänen poikansa on aiemmin osallistunut rokotetutkimukseen, neuvolan suosittelemana. Denguerokotteen tutkimuksesta Siri kiinnostui nähtyään kutsun facebookissa.
Tutkimuksiin osallistuminen on tärkeää, oikeastaan edellytys, että rokotteita voidaan kehittää. Se on myös yksi tapa vaikuttaa siihen, millainen maailma on tulevaisuudessa jälkipolville ja omille lapsille.
Denguekuumeen esiintymisalueella Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa elää lähes puolet maailman väestöstä, ja miljoonat ihmiset matkustavat vuosittain riskialueille. Dengue on heille merkittävä terveysriski. Tällä hetkellä käytössä olevaa denguerokotetta suositellaan vain riskialueilla asuville. Käyttöön tarvitaan myös muille soveltuva rokote.
”Osallistuessani olen saanut paljon uutta tietoa denguekuumeesta. Toivon, että nyt tutkittava rokote auttaa tulevaisuudessa ihmisiä, jotka elävät tai matkailevat riskialueella. Rokotteesta voi olla suoraa hyötyä itsellenikin siinä vaiheessa, jos denguekuume leviää Eurooppaan. On tärkeää, että myös tämän taudin ennaltaehkäisyä kehitetään, rokotteita tutkitaan ja asiasta saadaan tutkittua tietoa.”
Denguerokotteen tutkimus on kestänyt kunkin osallistujan kohdalla noin vuoden, ja siihen on kuulunut kuusi seurantakäyntiä rokotetutkimusklinikalla. Siri on kuitenkin kokenut tutkimukseen osallistumisen helpoksi ja mukavaksi. Tutkimus on sujunut ilman ongelmia ja olo on ollut luottavainen.
”Tutkimukseen osallistumista jokainen harkitsee omista lähtökohdistaan. Itse pidän sitä tärkeänä vaikuttamisen keinona, josta sain lisäksi todella hyvän mielen.”
Siri
Tutkimuksiin osallistuminen lisää omaa ja lapsen turvallisuutta
”RSV ja sytomegalovirus (CMV) eivät ole kilttejä viruksia, niitä vastaan olisi todella tärkeä saada rokote. CMV-infektiosta itselläni on myös ikävä henkilökohtainen kokemus.” Näin toteaa lastenlääkäri Kaarina, jonka puolivuotias tytär Martta on mukana RSV-rokotteen tutkimuksessa Seinäjoella.
Halusin ilmoittaa Martan tutkimukseen, koska olen itse lääkärinä sairaalassa hoitanut lukuisia RSV-infektioon sairastuneita vauvoja ja nähnyt, kuinka vakava se voi pienille olla.
Martan käynnit Seinäjoen rokotetutkimusklinikalla jatkuvat vielä jonkin aikaa. Rokotteen hän on jo saanut, nyt seurataan RSV-hengitystieinfektioihin sairastumista eli sitä kuinka hyvin rokote suojaa.
Altistuminen sytomegalovirukselle varjosti raskausaikaa
Kaarina itse olisi ollut halukas osallistumaan CMV-rokotteen tutkimukseen. Valitettavasti se ei ollut mahdollista, koska nyt tutkimukseen otetaan mukaan vain naisia, jotka eivät ole aiemmin sairastaneet tautia.
”Marttaa odottaessani olin töissä sairaalassa lastentautien osastolla ja hoidin siellä sytomegalovirusinfektioon sairastunutta lasta. Raskauteni oli vasta alussa ja tajusin vasta viiveellä, että häntä hoitaessani olin itse altistunut virukselle. Siitä alkoi valtava huoli, koska lääkärinä tiedän, että sytomegalovirukselle altistuminen tai CMV-infektioon sairastuminen raskausaikana voi olla vaarallista sikiölle.”
Vasta-aineiden perusteella Kaarinalla todettiin viitteitä tuoreesta CMV-infektiosta, mikä tarkoitti, että syntyvällä lapsella olisi suuri riski saada tartunta ja sairastua. Loppuraskautta seurattiin erilaisin tutkimuksin, myös Martta-vauva tutkittiin hänen synnyttyään. Vanhempien suureksi helpotukseksi Martta ei sairastunut CMV-infektioon.
Toivoisin, että CMV-infektiot voitaisiin pian ennaltaehkäistä rokotteella. Näin odotusaika olisi turvallisempi ja huolettomampi. Erityisen tärkeä CMV-rokote olisi minun kaltaisilleni hedelmällisessä iässä oleville naisille, jotka hoidamme työksemme infektiopotilaita, mutta mieluiten kaikille nuorille naisille.
Tutkimuksissa osallistujat saavat usein rokotteita sellaisia vakavia tauteja vastaan, joihin ei ole vielä rokotetta yleisessä käytössä. ”Tunnen paljon lääkäreitä ja hoitajia, jotka osallistuvat rokotetutkimuksiin juuri tästä syystä. Rokotetutkimukset lisäävät turvallisuutta.”
Kaarina ja Martta
Vauvalle suojaa RSV-rokotteella
Kaisa ja Ruut-vauva osallistuvat RSV-rokotteen tutkimukseen, jonka tavoitteena on vauvojen vakavien RSV-infektioiden ennaltaehkäisy jo odotusaikana.
Ajatus siitä, että äiti voidaan rokottaa ja äidin kautta suoja menee lapselle kohtuun, on hellyttävä.
Kaisa kiinnostui RSV-tutkimuksesta luettuaan, että RS-virus aiheuttaa vakavia alahengitystieinfektioita pikkuvauvoille. Hän keskusteli aiheesta myös puolisonsa ja lääkäriystäviensä kanssa. ”Käsityksemme RS-viruksen vaarallisuudesta pikkuvauvoille vahvistui keskusteltuamme asiasta lääkäriystävieni kanssa. Sen jälkeen osallistumispäätös oli helppo.”
”Kaikki on sujunut todella hienosti. Tutkimukseen on kuulunut yksi rokotus, muutama käynti klinikalla ja terveydenhoitajan seurantasoitto. Tyttäremme synnyttyä napaverestä otettiin tärkeät näytteet tutkimusta varten.”
Synnyttyään odottavien äitien vauvat jatkavat toisessa tutkimuksessa, jossa arvioidaan kuinka hyvin raskausaikana annettu rokote suojaa heitä RSV-infektioilta. Vauvan vointia ja hengitystieinfektioihin sairastumista seurataan 1–2-vuotiaaksi saakka. ”Tutkimukseen osallistuminen antaa itselleni hyvän mielen, kun voin omalta osaltani edesauttaa RSV-rokotteen kehittämisessä. On hieno juttu, jos joku lapsi saa tästä tulevaisuudessa avun.”
Kaisa ja Ruut
Lauri tukee tiedettä osallistumalla tutkimukseen
Biotekniikan tohtoria ei tarvinnut houkutella kasviperäisen influenssarokotteen tutkimukseen. Lauri tutkii samaa aihetta Otaniemen vihreällä solutehtaalla VTT:n laboratoriossa.
Vain tutkimusten avulla saadaan uudet rokotteet markkinoille. Ainut tapa tavalliselle tallaajalle olla mukana, on osallistua tutkimukseen. Itse tein aiheesta myös väitöskirjan, mutta tutkimukseen osallistuminen on helpompaa.
Lauri
Veeti on yksi ensimmäisistä suomalaislapsista, joka sai koronarokotteen
Alle 12-vuotiaille lapsille tarkoitettu koronarokotetutkimus käynnistyi Suomessa kesällä 2021, jolloin koronapandemiarokotuksen saivat yleisesti vain aikuiset ja riskiryhmään kuuluvat yli 12-vuotiaat lapset. Hyvien tutkimustulosten ansiosta lasten laaja rokottaminen tuli myöhemmin mahdolliseksi.
Olimme osallistuneet jo aiemmin tutkimukseen Veetin ollessa vauva. Kokemus oli positiivinen. Kun saimme koronatutkimuksesta kertovan tiedotteen kotiin, keskustelimme Veetin kanssa ja päätimme ilmoittautua mukaan.
Tutkimukseen osallistuminen on sujunut sekä Veetin että isän mukaan mainiosti. Rokotuksen jälkeen Veetillä oli pari päivää käsi kipeä, mikä on tavallinen rokotusreaktio. Oireiden tarkkailemisesta ja kirjaamisesta heitä muistutti digitaalinen sovellus.
Lapset tarvitsevat lapsilla tutkittuja lääkkeitä ja rokotteita. Näin myös Veetin isän Timon mielestä. ”On hienoa, että Veeti sai rokotesuojan koronaa vastaan jo varhain tutkimuksessa. Mukavalta tuntuu sekin, että omasta osallistumisestamme on ollut hyötyä myös muille ja koronarokote on saatu käyttöön lapsille. Liputamme sen puolesta.”
Timo ja Veeti
Rokottaminen on osa lapsen perusturvallisuutta
Tartuntataudeilta suojaavat rokotukset ovat jokaisen lapsen oikeus. Lapsen edun mukaista on saada rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja elää väestössä, jossa rokotuskattavuus on hyvä. Tätä mieltä on Anu, jonka Reino-poika on mukana pneumokokkirokotteen tutkimuksessa. Anu itse on terveydenhuoltoalan ammattilainen ja hänellä on selkeä näkemys rokotetutkimusten hyödyistä.
Ilman kliinisiä tutkimuksia ei uusia rokotteita saada käyttöön. Tutkimuksista hyötyvät niihin osallistuvat, ja myöhemmin myös muut ihmiset. Myös rokotusohjelmamme kehittyy vain ja ainoastaan tutkimuksen myötä.
Pneumokokkirokotteen tutkimukseen Anun perhettä motivoi myös henkilökohtainen hyöty ja kokemus pneumokokkitaudeista. ”Esikoisellamme on ollut paljon korvatulehduksia. Tämä laajatehoisempi rokote antaa paremman suojan pneumokokkibakteereita vastaan, eikä sitä ilman tutkimukseen osallistumista vielä saa. Tutkimuskäynnillä Reino saa samalla myös muut neuvolarokotukset, mikä on hieno asia.”
Anu ja Reino
Vaarin ja lapsenlapsen yhteinen käynti rokotetutkimusklinikalla
Rokotetutkimuksiin voivat osallistua sekä lapset että aikuiset. Markku on tullut tutkimuskäynnille yhdessä lapsenlapsensa Mimosan kanssa. Hän itse osallistuu vaikeita hengitystietulehduksia estävän RSV-rokotteen tutkimukseen ja Mimosa pneumokokkirokotteen tutkimukseen.
Markku on tehnyt pitkän uran lääketutkimuksen parissa ja hän on itse ollut mukana mm. käynnistämässä RSV-rokotteen tutkimuksia Suomessa. Eläkkeelle jäätyään hän koki lähes velvollisuudekseen osallistua tutkimukseen, kun siihen tuli mahdollisuus.
Olen onnellinen, että oman työurani ja tutkimukseen osallistumisen avulla voin ehkä jonain päivänä pelastaa jonkun ihmisen elämän. RSV uhkaa vauvoja, mutta myös vanhempia ihmisiä.
Markun tyttärentytär Mimosa oli muutaman kuukauden ikäinen, kun hänen äitinsä Reetta ilmoitti tytön mukaan pneumokokkirokotteen tutkimukseen neuvolaterveydenhoitajan vinkistä. ”Tämä on mielestäni erittäin matalan kynnyksen tutkimus, jossa Mimosa saa laajatehoisen pneumokokkirokotteen lisäksi myös neuvolarokotteet.”
Klinikan henkilökunta on niin ammattitaitoista ja ilmapiiri todella ystävällinen. Mimosa on joka kerta huomioitu ihanasti, mistä isot kiitokset klinikan väelle.
Markku, Reetta ja Mimosa
Kattava rokotesuoja lisää nuoren turvaa erityisesti matkustaessa
Meningokokki aiheuttaa hengenvaarallista aivokalvontulehdusta, jonka riskiryhmässä ovat nuoret. Lukiolainen Jenna osallistuu meningokokkirokotteen tutkimukseen. Meningokokkitaudit olivat hänelle vieras asia, mutta tutkimukseen osallistuminen tuttua.
Osallistuin tutkimukseen ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten, ja minulle jäi todella hyvät fiilikset siitä, kuinka hyvää huolta minusta pidettiin.
Tällä kertaa Jenna kävi itse rokotetutkimus.fi-verkkosivuilla katsomassa, löytyisikö sieltä kiinnostavaa tutkimusta. Hän näki meningokokkirokotteen tutkimuksen, johon haettiin hänen oman ikäryhmän 10–25-vuotiaita nuoria.
”Kun luin, mitä tauti aiheuttaa, tuntui siltä, että tämän rokotteen haluan ottaa. Matkustan paljon maailmalla ja silloin on hyvä olla mahdollisimman kattava rokotesuoja. Kohdemaan terveydenhuollon taso ei välttämättä ole niin hyvä kuin meillä Suomessa, joten omien rokotusten on hyvä olla ajan tasalla.”
Jenna
Lukiolainen Roope osallistuu samaan meningokokkirokotteen tutkimukseen kuin Jenna, mutta eri paikkakunnalla. Hän kiinnostui rokotteiden kehittämisestä ja tutkimustyöstä koronapandemian myötä.
Pidän rokotteita erittäin tärkeänä terveyden suojelemisen näkökulmasta.
Roopelle rokotusten ottaminen on tapa, jota hän ei juuri tule paljon ajatelleeksi. Roope kannustaa lähtemään mukaan rokotetutkimuksiin. ”Tarkemmin ajateltuna olisi itsekästä olla ottamatta rokotteita ja ajatella vain itseään. Rokotukset ovat sekä oikeus että velvollisuus.”
Roope