Niin influenssaan kuin moneen muuhunkin hengitystieinfektioon sairastuminen on huomattava riski sekä äidille että syntymättömälle lapselle. Rokottamalla näitä tauteja vastaan voidaan estää äidin sairastuminen ja pienentää riskejä merkittävästi.
Raskauden aikana kehon fysiologia muuttuu kasvavan kohdun myötä, muun muassa keuhkojen ilmatilavuus pienenee. Myös immunologia muokkautuu, joka tekee taudinaiheuttajien torjunnasta haastavampaa. Näistä syistä raskaana olevat äidit ovat alttiimpia monille infektioille ja niiden haitoille.
Kausi-influenssan sairastaminen raskauden aikana on riski vauvan alhaisemmalle syntymäpainolle, ennenaikaiselle synnytykselle, kohtukuolemalle ja jopa vastasyntyneen kuolemalle. Lisäksi influenssan äitinsä kohdussa kokeneilla vauvoilla näyttäisi olevan kohonnut riski moniin pitkäaikaissairauksiin, kuten tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen myöhemmin elämässä.
Influenssavirus itsessään ei kovin usein näyttäisi kohdussa siirtyvän sikiöön, vaan haitat lapselle aiheutuvat äidin sairastumisen kautta, kun istukan toiminta ja verenkierto vaikeutuvat. Tämä johtaa sikiön kasvun hidastumiseen ja matalaan syntymäpainoon. Äidin vaikeaan hengitystieinfektioon liittyvä happipitoisuuden lasku, kuume ja korkea verenpaine lisäävät myös haittoja vauvalle.
Raskauden aikaiseen influenssaan liittyy riskejä raskauden kestosta riippumatta. Äidin vakava sairastuminen loppuraskaudessa voi johtaa sikiön ahdinkoon ja käynnistää synnytyksen. Keskenmenot ovat vastaavasti yleisempiä aiemmin raskauden aikana.
Influenssan väestötason vaikutuksia äitien ja lasten terveyteen on pystytty arvioimaan historiallisten influenssapandemioiden aikana. Näistä tutkimustuloksista voidaan päätellä minkälainen vaikutus influenssalla olisi raskaana oleville ilman nykyisenlaista terveydenhuoltoa ja rokotteita.
Vuoden 1918 influenssapandemian eli espanjantaudin aikana raskaana olevilla äideillä sairaalakuolleisuus influenssaan oli jopa 50 %. Näistä kolmella neljänneksellä synnytys käynnistyi raskauden kestosta riippumatta. Myös vuoden 1957 ”aasialaisen” influenssapandemian aikana raskaana olevien kuolleisuus nousi, USA:ssa influenssa oli jopa yleisin raskaana olevien naisten kuolinsyy.
Väestökirjanpitoja tutkimalla on havaittu, että kokonaissyntyvyys oli matalampi espanjantautipandemiaa seuranneena vuonna 1919 viitaten lisääntyneisiin keskenmenoihin ja kohtukuolemiin, arvioiden mukaan jopa 5–15% vauvoista olisi influenssan vuoksi jäänyt syntymättä.
Myös lähempänä nykyaikaa eli vuonna 2009 alkaneen sikainfluenssapandemian aikana raskaana olevat naiset olivat suuremmassa riskissä vakavalle taudinkuvalle ja äitiyskuolemalle. Kehittyneimmän lääketieteen maissakin sairaalahoitoon joutumisen riski oli heillä seitsenkertainen muuhun samanikäiseen väestöön verrattuna ja tehohoitoon heistä päätyi yli viidennes. Myös kohtukuoleman riski lähes kaksinkertaistui.
Nykyaikanakin äidin raskauden aikana sairastama influenssaan liittyy riskejä, kuten alussa kerroimme. Onneksi rokottautuminen kausi-influenssaa vastaan raskauden toisen tai viimeisen kolmanneksen aikaina vähentää sekä raskaana olevien influenssaan sairastumista että sikiökuolemia norjalaisen tutkimuksen mukaan.
Samantapaisia tuloksia on saatu myös raskaana olevien rokottamisesta pandeemisen koronaviruksen aiheuttamaa COVID-19-tautia vastaan. Tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koronavirusrokotteen ottaminen raskauden aikana puolitti ennenaikaisen synnytyksen riskin vuosina 2020–2021. Toisessa tutkimuksessa todettiin, että SARS-CoV-2-rokoteen antaminen äidille etenkin viimeisellä raskauskolmanneksella ehkäisi vauvojen COVID-19-tautiin liittyviä sairaalahoitoja. Odottavien äitien rokottaminen koronavirusta vastaan vaikuttaa siis myös hyödylliseltä.
Myös RSV-rokotteista raskauden aikana on tutkimusnäyttöä vauvojen infektioiden ehkäisyssä. Jos RSV-rokote annetaan äidille raskausviikoilla 24–36, se suojaa vastasyntynyttä kuuden kuukauden ikään saakka.
Maailman terveysjärjestö WHO on vuodesta 2012 lähtien pitänyt raskaana olevia äitejä tärkeimpänä ryhmänä kausi-influenssarokotukselle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittaa kaikkia suomalaisia raskaana olevia ottamaan loka–joulukuussa influenssarokotteen. Rokotteen voi antaa missä raskauden vaiheessa tahansa. Sen on todettu olevan turvallinen äidille ja vauvalle.
Neuvoloista ei toistaiseksi saa koronarokotetehostetta pelkän raskauden perusteella. Tehosteannosta suositetaan niille, joilla on vakava immuunipuutos tai vähintään kaksi vakavan koronataudin riskiä lisäävää sairautta, jotka ovat listattuina THL:n www-sivuilla.
Suomessa on annettu hinkuyskärokotteen tehosteannoksia raskauden aikana jo lähes vuoden ajan, kuten monissa korkean tulotason maissa on tehty jo useiden vuosien ajan. Rokote on todettu turvalliseksi sekä äidille että sikiölle, ja se suojaa tehokkaasti alle 6 kuukauden ikäisiä lapsia hinkuyskältä.
RSV-rokote ei toistaiseksi kuulu Suomessa yleiseen rokotusohjelmaan. THL on käynnistänyt arvioinnin, jossa selvitetään RSV-rokotteen antamista mm. raskaana oleville. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa rokotteilla voitaisiin vielä laajemmin turvata äitien ja lasten terveyttä.
Raskausaikana annetuilla rokotteilla voidaan suojata syntyvää lasta myös muilta taudeilta kuin hengitystieinfektioilta, B-ryhmän streptokokki-infektio (GBS) on yksi sellainen. Maailman terveysjärjestö WHO on antanut kannanoton, että vastasyntyneitä suojaavan GBS-rokotteen kehittäminen olisi erityisen tärkeää ja korkea prioriteetti. Aiheesta lisää täällä >>
Ulla Elina Otava
infektiolääkäri, tutkijalääkäri
FVR – Suomen rokotetutkimus, Tampere
FVR - Suomen rokotetutkimus Oy
Peltokatu 26, 33100 Tampere
Yritysnumero: 3256659-4
info@fvr.fi
Laskutusohje
Tietosuojailmoitus I Evästeet I Omavalvontasuunnitelma I
Osana-tuki: help@fvr.fi
