Lyhenteellä GBS viitataan B-ryhmän streptokokkiin (Group B streptococcus) eli streptococcus agalactiae bakteeriin. Kyseessä on varsin yleinen bakteeri, jota löytyy terveiden, oireettomien aikuisten ruoansulatuskanavasta n. 10–30 % väestöstä. Erityisryhmille se voi kuitenkin aiheuttaa vakavia infektioita. Riskissä ovat erityisesti vanhukset ja immuunipuutteiset, jotka ovat alttiita myös monille muille bakteeri ja virusinfektioille.
GBS-infektioiden osalta erityisen riskiryhmän muodostavat kuitenkin pienet vauvat, sillä GBS on merkittävin vastasyntyneiden vakavan bakteeri-infektion aiheuttaja. Se voi aiheuttaa vastasyntyneelle yleistyneen bakteeri-infektion (sepsiksen), aivokalvontulehduksen tai keuhkokuumeen. Lisäksi raskauden aikainen GBS-infektio voi johtaa ennenaikaiseen synnytykseen ja harvoissa tilanteissa myös äidin vakavaan bakteeri-infektioon ja siihen liittyviin komplikaatioihin.
Kun GBS-bakteerin merkitys vastasyntyneiden vakavissa bakteeri-infektioissa aikoinaan ymmärrettiin, alettiin heti selvittämään keinoja vastasyntyneiden suojaamiseksi tartunnoilta. Pian havaittiin, että vastasyntyneen tartuntoja voidaan estää tehokkaasti antamalla GBS-positiivisille äideille synnytyksen yhteydessä bakteeriin tehoavaa antibioottia. Käytäntö levisi vähitellen maailmalla ja Suomessakin se on ollut käytössä 1990-luvun lopulta alkaen.
Antibioottihoitoa on pyritty kohdentamaan, jotta sitä ei tarvitsisi antaa kaikille synnyttäjille. Riskiperusteisessa kohdentamisessa antibioottihoitoa annetaan esimerkiksi äideille, joilla on synnytyksen aikana infektio-oireita, joiden sikiökalvojen puhkeamisesta on ehtinyt kulua pitkä aika tai joilla on todettu raskauden aikana GBS:n aiheuttama virtsatieinfektio.
Riskiperusteisella kohdentamisella valtaosa GBS-positiivista äideistä jäi kuitenkin ilman antibioottisuojaa. Sen rinnalle onkin useissa maissa, myös Suomessa, otettu käyttöön raskaana olevien naisten GBS-seulonta ja antibioottien kohdentaminen kaikille GBS-positiivisille synnyttäjille. Seulonta voidaan toteuttaa loppuraskaudessa otettavalla viljelynäytteellä, mutta viime vuosina uusien, nopeiden tutkimusmenetelmien käyttöönoton myötä monissa synnytyssairaaloissa on siirrytty GBS-näytteenottoon vasta synnytyksen yhteydessä.
Vaikka äidille synnytyksen yhteydessä annettu antibiootti estää tehokkaasti vastasyntyneen GBS-tartuntoja ensimmäisten elinpäivien aikana, liittyy siihen myös haasteita. Ensimmäinen antibioottiannos pitäisi antaa äidille vähintään neljä tuntia ennen synnytystä, jotta se antaa vauvalle hyvän suojan. Mikäli synnytys etenee nopeasti, ei antibioottihoitoa välttämättä ehditä aloittamaan riittävän aikaisin. Antibioottihoito estää tehokkaasti vauvan ensimmäisen elinviikon aikana todettuja GBS-infektiota, joissa tartunnan oletetaan tapahtuneen synnytyksen yhteydessä. Osa vauvojen vakavista GBS-infektiosta todetaan kuitenkin vasta yli viikon ikäisillä vauvoilla. Synnytyksen yhteydessä annetun antibioottihoidon ei ole havaittu suojaavan heitä näiltä syntymän jälkeisiltä myöhemmiltä tartunnoilta. Lisäksi synnytyksen yhteydessä annettu antibiootti vaikuttaa vastasyntyneen oman, hyödyllisen bakteeritasapainon muodostumiseen, millä saattaa olla pitkäaikaisia vaikutuksia vauvan terveyteen. GBS-positiivisen tai muun riskin omaavalle äidille synnytyksen yhteydessä annetun antibioottihoidon hyödyt ylittävät kuitenkin selvästi mahdolliset haitat, joten mikäli antibioottihoitoa synnytyksen yhteydessä suositellaan, se kannattaa ehdottomasti ottaa.
Kohdennetulla antibioottiprofylaksialla Suomessa ja monissa muissa korkean tulotason maissa on vastasyntyneiden GBS-tautitaakkaa pystytty vähentämään merkittävästi. Viime vuosina vastasyntyneiden vakavia GBS-infektiota on todettu Suomessa muutamia kymmeniä tapauksia vuosittain ja valtaosa tapauksista on ollut myöhäisiä tautimuotoja, joihin antibioottiprofylaksialla ei ole vaikusta. Maailmaanlaajuisesti tilanne on kuitenkin erilainen. Valtaosa GBS:n aiheuttamasta tautitaakasta koskettaa matalan ja keskitulotasona maita, joissa ei ole mahdollisuuksia kattavaan seulontaan eikä antibioottiprofylaksiaan. Maailmanlaajuista GBS-tautitaakkaa kartoittaneessa tutkimuksessa arvioitiin GBS:n aiheuttavan vuosittain yli puoli miljoonaa ennenaikaista synnytystä, lähes 400 000 vastasyntyneen vakavaa tautitapausta, joihin liittyy noin 50 000 kuolemaa.
Maailman terveysjärjestö WHO antoi jo 10 vuotta sitten kannanoton, että vastasyntyneitä suojaavan GBS-rokotteen kehittäminen olisi erityisen tärkeää ja korkea prioriteetti. Koska tartunta saadaan usein jo synnytyksen yhteydessä, vastasyntyneelle itselleen annettava rokote ei ehdi suojata vauvaa ajoissa. Tämän vuoksi rokotekehitys on keskittynyt äidille raskauden aikana annettavaan rokotteeseen, jonka avulla suojaavat vasta-aineet siirtyvät istukan kautta vauvalle jo ennen syntymää. Tällöin vauva olisi suojassa heti synnyttyään. Tämän tyyppisiä rokotteita on kehitetty aktiivisesti jo vuosien ajan ja alustavissa tutkimuksissa rokotteet ovat osoittautuneet lupaaviksi ja turvallisiksi. Parhaillaan käynnissä ovat rokotteen hyväksymiseen tähtäävät viimeisen vaiheen laajat kansainväliset tutkimukset, joissa rokotetta tutkitaan tuhansilla vapaaehtoisilla. Suomessa tutkimukseen voi osallistua FVR – Suomen rokotetutkimuksen klinikoilla Turussa, Tampereella, Seinäjoella, Kokkolassa ja Oulussa. Pääkaupunkiseudulla tutkimusta toteuttaa HUS:in yhteydessä toimiva Meilahden rokotetutkimuskeskus (MeVac). Lisätietoa tutkimuksesta ja osallistumisesta >>
Ennaltaehkäisevä antibioottihoito on vähentänyt tehokkaasti vastasyntyneiden varhaisia GBS-infektioita, mutta se ei estä kaikkia tartuntoja eikä ole toteuttamiskelpoinen ratkaisu kaikkialla maailmassa. Siksi tulevaisuuden tavoite on GBS-infektioiden ennaltaehkäisy — suoja, joka syntyy jo ennen vauvan syntymää.
Äidin raskaudenaikainen rokottaminen tarjoaa mahdollisuuden suojata vastasyntynyttä heti ensimmäisestä elinhetkestä lähtien ja vähentää samalla antibioottienkäyttöä.
Lähteet:
Group B streptococcus infection during pregnancy and infancy: estimates of regional and global burden. Concalves et al. Lancet Glob Health 2022
https://www.thelancet.com/journals/langlo/article/PIIS2214-109X(22)00093-6/fulltext
Santtu Heinonen
Lastentautien erikoislääkäri
johtava lääketieteellinen asiantuntija
FVR – Suomen rokotetutkimus
Meillä on erityistehtävä: sinun terveytesi
FVR - Suomen rokotetutkimus
Peltokatu 26, 33100 Tampere
Yritysnumero: 3256659-4
info@fvr.fi
Laskutusohje
Tietosuojailmoitus I Evästeet I Omavalvontasuunnitelma I
Osana-tuki: help@fvr.fi
