Suomen rokotetutkimuksen historia: Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus

Yksi Rokotetutkimuskeskuksen merkittävimmistä saavutuksista oli laajojen rotavirustutkimusten toteuttaminen Suomessa vuosituhannen vaihteessa ja rotarokotetutkimukset mahdollistivat rokotetutkimuskeskuksen perustamisen. Lähes 30 000 suomalaisvauvaa osallistui tutkimuksiin, jotka johtivat merkittävään läpimurtoon: vuonna 2006 rotavirusrokote sai hyväksynnän EU:ssa ja Yhdysvalloissa, ja kolme vuotta myöhemmin se otettiin osaksi Suomen kansallista rokotusohjelmaa.

Ennen rokotusten alkamista rotavirus oli maailman yleisin lasten ripuli- ja oksennustaudin aiheuttaja. Suomessa tauti johti vuosittain lähes 2000 pikkulapsen sairaalahoitoon, ja lähes jokainen lapsi sairasti sen ennen viisivuotispäiväänsä. Rotarokote otettiin Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 2009, ja neuvoloissa annettavan rokotteen ansiosta rotaviruksen aiheuttamat sairaalakäynnit ja osastohoitojaksot ovat vähentyneet Suomessa yli 81 %. Se tarkoittaa vuosittain tuhansia lapsia, jotka säästyvät kivuliaalta taudilta, ja perheitä, joiden arki helpottuu. Samalla terveydenhuollon kuormitus ja kustannukset ovat vähentyneet merkittävästi. Nämä myönteiset vaikutukset ovat hieno osoitus siitä, miten tieteellinen tutkimus voi parhaimmillaan edistää lasten terveyttä ja lisätä perheiden hyvinvointia.

Joka talvi influenssavirukset aiheuttavat vakavia hengitystieinfektioita ja laajoja epidemioita. Niiden ennaltaehkäisy oli keskeinen tavoite Rokotetutkimuskeskuksessa, ja työ jatkuu edelleen FVR – Suomen rokotetutkimuksessa. Erityisesti haavoittuvimmille ryhmille kuten pikkulapsille ja ikääntyneille on edelleen tarve saada tehokkaampia rokotteita.

Rokotetutkimuskeskuksessa toteutetut tutkimukset veivät influenssan ennaltaehkäisyä merkittävästi eteenpäin. Suomessa tehdyt tutkimukset olivat ratkaisevassa roolissa lasten nenäsuihkeena annettavan influenssarokotteen rekisteröimisessä Yhdysvalloissa ja myöhemmin myös EU:ssa (2015). Lisäksi nelitehoisen influenssarokotteen käyttöönotto aikuisille (2019) on ollut tärkeä askel kohti laajempaa ja kattavampaa suojautumista influenssalta. Nelitehoinen rokote sisältää suojan neljää influenssavirusta, kahta A ja kahta B-virusta vastaan. Sittemmin, vuoden 2022 koronapandemian myötä toinen influenssa B-virus on hävinnyt maapallolta, minkä vuoksi on voitu siirtyä takaisin kolmitehoiseen influenssarokotteeseen.

Influenssavirus on ovela taudinaiheuttaja, sillä se muuntuu jatkuvasti ja aktiivisesti. Vaikka Maailman terveysjärjestö (WHO) valitsee vuosittain rokotteeseen mahdollisimman todennäköiset seuraavalla kaudella kiertävä tvirukset, ennustaminen ei ole aina varmaa. Tämä tuo jatkuvasti haasteita rokotteen tehoon ja sen kykyyn suojata tehokkaasti taudilta. Tutkimustyökuitenkin etenee, tavoitteena on kehittää tehokkaampia influenssarokotteita, joiden suojateho on parempi ja kestää pidempään. Tämän saavuttamiseksi on kehitetty erilaisia keinoja, kuten rokotteen uusia valmistustapoja sekä rokotteen tehostamista adjuvantilla tai antigeenimäärän nostamisella. Erityisen tärkeä tutkimuskohde on universaali influenssarokote, joka antaisi suojaa myös muuntuneita tai kokonaan uudentyyppisiä influenssaviruksia vastaan ja auttaisi siten varautumaan myös tuleviin influenssapandemioihin. Influenssarokotteidentutkimukset eivät ole vain reagointia influenssavirusten muutoksiin, vaan niillä pyritään ottamaan isoja askelia kohti parempaa valmiutta torjua sekä vuosittaista kausi-influenssaa että maailmanlaajuisia influenssapandemioita.

Vuosien tutkimustyö vesirokkorokotteen parissa on jättänyt pysyvän positiivisen jäljen suomalaislasten terveyteen ja suomalaiseen terveydenhuoltoon. Rokotetutkimuskeskuksessa tutkittiin vesirokkorokotteita laajasti, aina niiden tehon tutkimisesta mahdollisuuteen yhdistää rokote osaksi lasten MPR-yhdistelmärokotetta.

Näillä tutkimuksilla oli keskeinen roolivesirokkorokotteiden (Varivax® ja Varilrix®) rekisteröimisessä lapsille. Suomi teki historiaa vuonna 2017, kun se ensimmäisenä Pohjoismaana otti vesirokkorokotteen osaksi kansallista rokotusohjelmaa. Tähän päätökseen vaikuttivat merkittävästi Suomessa toteutetut tutkimukset ja niiden tulokset. Rokottamisen toivotut vaikutukset näkyvät nyt. THL:n toteuttaman seurantatutkimuksen (2023) perusteella vesirokkotapausten määrä perusterveydenhuollossa, verrattuna rokotusta edeltävään aikaan 2014–2016, väheni merkittävästi: 90 % alle yksivuotiailla lapsilla ja 98 % 2–8-vuotiaiden ikäryhmässä. Lisäksi terveydenhuollon käynnit vähenivät 73 %.

Seurantatutkimuksen perusteella Suomen vesirokkorokotusohjelma on vähentänyt tautitapauksia ja terveydenhuollon kuormitusta tehokkaasti. Rokottamisen vaikutuksia seurataan jatkossakin,mutta jo nyt on selvää, että vesirokon ennaltaehkäisyn myötä lasten ei enää tarvitse kärsiä taudista ja sen komplikaatioista. Lasten hyvinvointi on parantunut merkittävästi, ja samalla perheiden arki on helpottunut, kun pitkät poissaolot päivähoidosta ja koulusta ovat vähentyneet - terveydenhuollon kuormituksen vähenemisestä puhumattakaan.

Vesirokon sairastamisesta jää hermostoon piileksimään Herpes zoster -virus, joka voi myöhemmin aktivoituessaan aiheuttaa kivuliaan vyöruusun. Siihen sairastuu noin 10–20 % ihmisistä, useimmat yli 60-vuotiaina. Vesirokon ohella aikuisten vyöruusun ennaltaehkäisy oli tärkeä tavoite Rokotetutkimuskeskuksessa.

Vyöruusun ehkäisyyn on kehitetty kaksi rokotetta,joista toinen (Shingrix®) on edelleen käytössä. Rokotetutkimuskeskuksella oli tärkeä rooli vyöruusurokotteen hyväksyntään johtavissa tutkimuksissa. Tutkimuksissa rokotteen teho vyöruusun ennaltaehkäisyssä yli 50-vuotiailla oli 97 % ja yli 70-vuotiailla 90 %.  Pitkään jatkuneessa seurantatutkimuksessa, jossa FVR ja osa alkuperäisiin tutkimuksiin osallistuneista tutkittavista on edelleen mukana, on osoitettu, että rokotteen teho säilyy pitkään.

THL on kesällä 2025 esittänyt vyöruusurokotteen ottamista kansalliseen rokotusohjelmaanriskiryhmille. Lähitulevaisuus näyttää, koska rahoitus sen toteuttamiseksi varmistuu.

Tampereen yliopistossa tehtiin laajaa tutkimustyötä HPV-rokotteiden parissa, ja näillä tutkimuksilla on ollut keskeinen rooli HPV-rokotteiden käyttöönottoon Suomessa. Tyttöjen HPV-rokote (Cervarix Ò) lisättiin Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan jo vuonna 2012. Rokotetutkimuskeskuksessa tutkittiin laajasti alun perin pojille kehitettyjä HPV-rokotteita (Gardasil4™ ja Gardasil9™), tavoitteena saada myös pojat osaksi HVP-rokotusohjelmaa. Tämä tavoite saavutettiin vuonna 2020, kun poikien HPV-rokote lisättiin Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan. Näiden tutkimusten ansiosta HPV-rokotteiden tarjoama suoja on nyt laajentunut kattamaan molemmat sukupuolet, suojaten sekä tyttöjä että poikia papilloomaviruksen aiheuttamilta taudeilta: kondyloomalta ja syövältä.

HPV-rokotteet ovat osoittautuneet turvallisiksi ja estäneet tehokkaasti rokotteessa mukana olleiden HPV- tyyppien aiheuttamia infektiota. Sen lisäksi,että poikien rokottaminen suojaa poikia itseään HPV- infektioilta ja odotetusti myöhemmin myös HPV:n aiheuttamilta syöviltä, poikien rokottamisen on myös osoitettu antavan laumasuojaa, jolloin myös rokottamattomat tytöt ja naiset ovat pienemmässä riskissä sairastua HPV-infektioon. Tämä on erityisen tärkeää myös siksi, että rokottamatta jäävät tai rokotteesta kieltäytyvät tytöt ova tusein myös suuremmassa riskissä sairastua HPV-infektioon.

RS-virus on yleisin vakavien alahengitystieinfektioiden aiheuttaja ja sairaalahoidon syy imeväisikäisillä ja ikääntyneillä ihmisillä. Rokotetutkimuskeskuksessa tehtiin pitkään tutkimustyötä pikkuvauvojen suojaamiseksi RSV-infektiolta. Vastasyntyneiden vauvojen suojaamista RSV-vasta-aineella tutkittiin laajasti, sillä aikaisemmin käytössä oli vain yksi toistuvia annoksia tarvitseva ja kallis monoklonaalinen vasta-aine, jonka käyttö oli rajattu vain erittäin korkeassa riskissä oleville lapsille. Tutkimusten ansiosta myyntiluvan on viime vuosina saanut kaksi uutta, helpommin annosteltavaa, RSV-vasta-ainetta, joista molemmat on hyväksytty käytettäväksi terveillä alle 1-vuotiailla vauvoilla.

Vuonna 2022 myyntiluvan sai nirsevimabi-vasta-aine (Beyfortus®), joka oli aikaisemmissa tutkimuksissa todettu estävän noin 80 % pienten vauvojen sairaalahoitoa vaativista RSV-infektiosta. Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suosituksen mukaisesti nirsevimabia on syksystä 2024 tarjottu kaikille alle 3 kk ikäisille vauvoille RSV-hengitystieinfektioiden ennaltaehkäisemiseksi. Lisäksi vasta-aine on tarjottu riskiryhmään kuuluville alle 12 kk ikäisille vauvoille. Nirsevimabin myönteisten käyttökokemusten perusteella suositusta jatketiin myös RSV-kauden 2025-2026 ajaksi. Rokotetutkimuskeskus toteutti myös toisen, klesrovimabi-vasta-aineen (Enflonsia®) tutkimuksen, joissa klesrovimabin teho oli samaa luokkaa kuin nirsevimabin teho. Enflonsia® hyväksyttiin kesällä 2025 käyttöön Yhdysvalloissa ja valmisteen myyntilupahakemus EU-alueelle on parhaillaan arvioitavana.

Vastasyntyneiden suojaamisessa toinen vaihtoehto ja tärkeä tutkimustenkohde on ollut odottavien äitien rokottaminen, josta on saatu myönteisiä tuloksia. Rokotetutkimuskeskus on toteuttanut useita odottavien äitien RSV-tutkimuksia, ja niiden perusteella yksi valmiste on jo hyväksytty käyttöön (2023). Tutkimuksessa sen on todettu estävän 70 % vauvojen vakavista RSV-infektiosta ensimmäisen 6 kk aikana. RSV-infektio on vakava sairaus niin vastasyntyneille kuin ikääntyneille. Rokotetutkimuskeskus ja sittemmin FVR – Suomen rokotetutkimus ovat olleet mukana useissa tutkimuksissa, joiden tavoitteena on ollut löytää keinoja torjua tätä virustautia.

Vuosikymmenten tutkimustyö on tuottanut tulosta: vuonna 2023 saatiin käyttöön ensimmäiset RSV-rokotteet, Arexvy ja Abrysvo®, jotka suojaavat yli 60-vuotiaita aikuisia. Lisäksi käyttöön saatiin raskaana oleville naisille annettava rokote (Abrysvo®), joka suojaa vastasyntyneitä RSV-infektioilta.Vuonna 2024 mahdollisuus ehkäistä RSV- infektioita vahvistui entisestään, kun käyttöön hyväksyttiin mRESVIA® yli 60-vuotiaiden käyttöön. RSV:n aiheuttama tautitaakka Euroopassa on merkittävä – se lisää sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta erityisesti iäkkäillä. Siksi RSV-infektioiden ennaltaehkäisy rokotteilla on merkittävä askel kohti parempaaterveyttä ja elämänlaatua. THL aloittaa elokuussa 2025 laajemman arviointityön, miten RSV-epidemioita ylipäänsä tulevaisuudessa ennaltaehkäistään Suomessa.

Vasta-ainehoidon lisäksi arvioidaan odottavien äitien, sekä iäkkäiden ja riskiryhmään kuuluvien ihmisten rokottamista. Niin vasta-ainehoidon kuin raskaana olevien ja ikääntyneiden rokotteiden laajoihin tutkimuksiin on osallistunut tuhansia suomalaisia. Heillä ollut merkittävä rooli näiden valmisteiden käyttöön saamisessa.

Rokotetutkimuskeskuksessa on toteutettu lukuisia pneumokokkirokotetutkimuksia, joilla on ollut tärkeä rooli erityisesti lasten vakavien pneumokokkitautien ennaltaehkäisyssä. Tutkimustyön ansiosta myös kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvaa pneumokokkirokotetta on päivitetty. Lasten rokottaminen pneumokokkitauteja vastaan aloitettiin vuonna 2009, kun pneumokokkirokote lisättiin Suomessa kansalliseen rokotusohjelmaan, ensin riskiryhmille ja vuonna 2010 kaikille imeväisille.

Sen myötä pneumokokkibakteerin aiheuttamat aivokalvontulehdukset, verenmyrkytykset, keuhkokuumeet sekä korvatulehduksen kaltaiset lievemmät infektiot ovat vähentyneet Suomessa merkittävästi. Samalla pneumokokkirokotteet ovat vähentäneet näihin liittyviä sairaalahoitoja, antibioottikuureja sekä kustannuksia. Tautitapaukset ovat vähentyneet erityisesti rokotetuilla pikkulapsilla, mutta koska lapsilla on merkittävä rooli bakteerin leviämisessä muihin ikäryhmiin, rokote on samalla estänyt yleisesti pneumokokkitartuntoja ja tautitapaukset ovat vähentyneet huomattavasti koko väestössä. Tällä on ollut suuri merkitys erityisesti ikääntyneille, joilla pneumokokkitauteihin liittyy merkittävä kuolleisuus. Pneumokokkirokotteita on tarpeen kehittää ja tutkia edelleen, jotta käyttöön saataisiin tehokkaampia ja kattavammin suojaavia rokotteita.

Pneumokokkibakteereja tunnetaan yli 100 eri serotyyppiä, jotka eroavat toisistaan bakteerin pintarakenteen perusteella. Yhtä serotyyppiä vastaan suunnattu rokote ei anna suojaa muita serotyyppejä vastaan. Monimutkaisen valmistusprosessin myötä nykyisiin rokotteisiin on saatu yhdistettyä jopa 21 eri serotyypin pintarakenteita. Rokotteen suojateho ei kuitenkaan ole optimaalinen kaikkia rokotteessa mukana olevia serotyyppejä vastaan. Vaikka rokotteeseen pyritäänkin sisällyttämään kaikkein yleisimmin tauteja aiheuttavat serotyypit, vaihtelevat nämä eri ikäryhmissä ja eri alueilla. Lisäksi on havaittu, että samalla kun rokote vähentää sen sisältämien serotyyppien aiheuttamia tautitapauksia, korvautuvat tautitapaukset osin muiden serotyyppien aiheuttamilla tautitapauksilla. Tämän vuoksi kehitystyö entistä kattavampien valmisteiden saamiseksi jatkuu. Nykyisten pneumokokkirokotteiden valmistaminen on monimutkaista ja siksi rokotteet ovat kalliita. Uusien, yksinkertaisemmin valmistettavien rokotteiden kehittäminen voisi mahdollistaa niiden laajemman käytön myös matalamman tulotason maissa.

FVR:n toteuttamien seurantatutkimusten avulla saadaan tietoa siitä, mitä pneumokokkiserotyyppejä väestössä esiintyy, mitkä niistä aiheuttavat vakavia tauteja ja mitkä rokotteet tauteja parhaiten ennaltaehkäisevät. Pneumokokkibakteeritautien ennaltaehkäisy rokotteilla on tärkeää myös maailmanlaajuisen antibioottiresistenssin torjumiseksi.

Meningokokkitaudit ovat harvinaisia, mutta hengenvaarallisia. Sen vuoksi on tärkeää, että niitä pystytään ennaltaehkäisemään rokotteilla. Toimivia meningokokkirokotteita on yritetty kehittää kauan, ja Rokotetutkimuskeskuksella on ollut merkittävä rooli niiden tutkimisessa. Tutkimusten tavoitteena on ollut saada käyttöön mahdollisimman turvallinen ja laajatehoinen, meningokokin kliinisesti merkittävimmiltä bakteeriseroryhmiltä suojaava rokote etenkin pikkuvauvoille, mutta myös teini-ikäisille ja nuorille aikuisille, joilla tautia eniten esiintyy.

FVR jatkaa meningokokkirokotteiden tutkimuksia, tavoitteena saavuttaa edellä mainittu tavoite. Tällä hetkellä markkinoilla on kahdentyyppisiä meningokokkirokotteita: seroryhmän B meningokokeilta suojaavat rokotteet Bexsero® ja Trumenba®, sekä yhdistelmärokotteita, jotka suojaavat seroryhmän A, C, W ja Y meningokokeilta (Nimenrix®, Menveo®, MenQuadfi®). Näistä vain osa soveltuu käytettäväksi pikkulapsilla. Monissa maissa meningokokkirokotteet kuuluvat yleiseen rokotusohjelmaan ja ovat laajassa käytössä. Suomessa meningokokkitaudin ilmaantuvuus on pysynyt sen verran matalana, että meillä rokotteet kuuluvat kansallisen rokotusohjelmaan ainoastaan lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville henkilöille. Lisäksi meningokokki ACWY-rokotetta tarjotaan varusmiehille.