Raskaudenaikaiset rokotukset herättävät monissa odottajissa kysymyksiä. Miksi rokotusta suositellaan jo raskauden aikana eikä vasta synnytyksen jälkeen? Milloin rokotus kannattaa ottaa? Entä onko se turvallista? Näihin kysymyksiin on olemassa vahva ja pitkään kertynyt tutkimusnäyttö. Raskaudenaikainen rokottaminen on yksi tehokkaimmista tavoista suojata sekä odottavaa äitiä että vastasyntynyttä vakavilta infektioilta aikana, jolloin vauva on kaikkein haavoittuvimmillaan.
Rokottaminen käynnistää odottavan äidin oman vasta-ainetuotannon taudinaiheuttajia vastaan. Sen lisäksi että vasta-aineet suojaavat odottavaa äitiä itseään, äidin muodostamat vasta-aineet siirtyvät istukan kautta sikiöön ja suojaavat myös syntyvää vauvaa ensimmäisten elinkuukausien ajan. Äidiltä saatujen “eväs vasta-aineiden" määrä alkaa vähentyä ensimmäisten elinkuukausien jälkeen ja äidin vasta-aineet poistuvat vauvan elimistöstä vähitellen ensimmäisen vuoden aikana. Rokote saattaa tehostaa myös imetyksen kautta saatavien vasta-aineiden suojaavaa vaikutusta, mutta suurempi merkitys on istukan kautta saatavilla vasta-aineilla, joten rokotteesta on hyötyä, vaikka äiti ei imettäisi tai imetys ei onnistuisi.
Vastasyntyneet ja pienet imeväiset ovat alttiita vakaville infektioille, koska heidän immuunijärjestelmänsä on vielä kehittymässä. Samasta syystä pienet vauvat eivät myöskään reagoi rokotteeseen parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän vuoksi vauvan omat rokotukset aloitetaan yleensä vasta 2–3 kk iässä ja riittävän suojan muodostamiseen tarvitaan useampia rokoteannoksia.
Raskauden aikaisessa rokottamisessa hyödynnetään äidin tehokkaasti toimivaa vasta-aine tuotantoa. Loppuraskauden aikana vasta-aineiden siirtyminen istukan läpi kiihtyy ja syntyessään vastasyntyneen elimistössä on jo valmiina äidiltä saatuja vasta-aineita, jotka suojaavat vauvaa ensimmäisten elinkuukausien ajan, jolloin alttius vakaville infektioille on suurimmillaan.
Jos rokotus annetaan vasta synnytyksen jälkeen, vauva jää ilman istukan kautta välittyvää vasta-ainesuojaa. Tällöin suoja perustuu lähinnä imetyksen kautta siirtyviin vasta-aineisiin ja siihen, että lähipiiri ei tuo tartuntoja vastasyntyneen lähelle. Tämä ei kuitenkaan tarjoa yhtä varmaa tai kattavaa suojaa kuin raskaudenaikainen rokotus.
Jotta vasta-aineita ehtii muodostua riittävästi ja siirtyä sikiölle, rokote tulisi antaa hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa. Tästä syystä raskaudenaikaiset rokotussuositukset painottavat rokottamista jo odotusaikana eikä vasta synnytyksen jälkeen.
Hinkuyskä – vastasyntyneelle hengenvaarallinen tauti
Hinkuyskä on aikuiselle ja isommalle lapselle usein pitkittynyt ja harmillinen vaiva, johon ei kuitenkaan yleensä liity vakavia oireita. Vastasyntyneelle se voi kuitenkin olla vakava ja jopa hengenvaarallinen tauti. Vuonna 2025 Suomessa lisättiin raskaana olevien hinkuyskärokote (dTAP) kansalliseen rokotusohjelmaan juuri vastasyntyneiden suojaamiseksi.
Käytäntö on kansainvälisesti vakiintunut. Raskaudenaikainen hinkuyskärokotus on ollut käytössä Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa jo yli kymmenen vuoden ajan, ja valtaosassa EU-maista useita vuosia. Rokote on osoittautunut turvalliseksi ja erittäin tehokkaaksi: tutkimuksissa sen on todettu ehkäisevän jopa yli 90 % imeväisten vakavista hinkuyskätapauksista. Rokotetta suositellaan joka raskaudessa riippumatta aiemmista tehosteista, jotta jokainen vauva saa parhaan mahdollisen suojan heti syntymästä alkaen.
RS-virus – uusia keinoja suojata pienimpiä
Vielä muutama vuosi sitten RS-virus (RSV) oli yksi yleisimmistä syistä pienten vauvojen sairaalahoitoon. Alle 6 kuukauden ikäisillä tauti voi edetä nopeasti vaikeaksi, erityisesti ennenaikaisesti syntyneillä ja perussairauksia sairastavilla vauvoilla. Pienten vauvojen suojaamiseksi RSV:ltä, on kuitenkin viime vuosien aikana saatu kaksi tehokasta ja turvallista vaihtoehtoa. Odottaja voidaan rokottaa raskauden aikana RSV-rokotteella, jolloin vasta-aineet siirtyvät istukan kautta vauvalle. Vaihtoehtoisesti vastasyntyneelle voidaan antaa syntymän jälkeen pitkävaikutteinen RSV vasta-ainelääke, joka tarjoaa välittömän suojan ja suojaa vauvaa noin puolen vuoden ajan. Suomessa RSV-rokote ei toistaiseksi kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, mutta useilla hyvinvointialueilla on tarjottu nirsevimabi-vasta-ainetta vastasyntyneille 2024–2025 ja 2025–2026 RSV-kausien aikana. Käytännön vaikutukset ovat olleet nopeasti nähtävissä: vakavaa RSV-tautia sairastavien pienten vauvojen määrä on vähentynyt merkittävästi. Yksi suojauskeino riittää – joko äidin rokotus tai vasta-ainelääke vauvalle. Molemmat perustuvat vahvaan tutkimusnäyttöön.
Osa raskausaikana tarjottavista rokotteista on tarkoitettu ensisijaisesti odottavan äidin suojaamiseen silloin, kun raskaus lisää vakavan taudin riskiä erityisesti raskauden aikana. Näin on esimerkiksi influenssa- ja COVID -rokotteiden kohdalla. Raskaus vaikuttaa immuunijärjestelmän toimintaan ja lisäksi sikiön kasvaessa äidin keuhkojen tilavuus vähenee. Nämä tekijät lisäävät riskiä vakavalle tautimuodolle raskauden aikana. Raskauden aikana sairastetut infektiot altistavat myös raskauskomplikaatioille kuten keskenmenolle ja ennenaikaiselle synnytykselle. Äitiä suojaamalla suojataan epäsuorasti myös sikiötä ja syntyvää vauvaa raskauskomplikaatioihin liittyviltä seurauksilta. Molemmat rokotteet suojaavat myös syntyvää vauvaa ensimmäisten elinkuukausien ajan istukan kautta vauvalle siirtyvien vasta-aineiden myötä. Vaikka influenssa ja COVID voivat olla vakavia myös pienellä vauvalla, liittyvät näiden rokotteiden suurimmat hyödyt odottavan äidin suojaamiseen vakavalta taudilta.
Raskaana olevien rokottamiseen liittyvät huolet ovat ymmärrettäviä, mutta nykyinen tutkimusnäyttö on tältä osin selkeää. Inaktivoitujen rokotteiden, kuten influenssa-, hinkuyskä- ja COVID-19-rokotteiden käyttöä raskauden aikana on tutkittu laajoissa väestöpohjaisissa aineistoissa ja kliinisissä tutkimuksissa. Niihin ei ole liitetty lisääntynyttä riskiä keskenmenoille, sikiövaurioille, ennenaikaisille synnytyksille tai muille raskauskomplikaatioille. Sen sijaan tiedetään, että raskaudenaikainen vakava infektio itsessään lisää merkittävästi sekä äidin että vauvan riskejä, joita voidaan rokotteilla vähentää.
Tutkimusnäyttö on selkeää ja yhteneväistä. Raskaudenaikainen rokotus on turvallinen, tehokas ja yksi vaikuttavimmista keinoista ehkäistä vakavia infektioita sekä raskaana olevalla itsellään että syntyvällä vauvalla.
Raskaudenaikainen rokottaminen myös päivittyy jatkuvasti. Tulevaisuudessa, tutkimustyön edetessä käyttöön saadaan toivottavasti uusia rokotteita, joilla voidaan suojata vastasyntyneitä myös muilta taudeilta kuten esimerkiksi B-ryhmän streptokokin (GBS) aiheuttamilta vakavilta bakteeri–infektioilta.
Raskaudenaikainen rokottaminen tarjoaa lääketieteessä arvokkaan mahdollisuuden: yhdellä toimenpiteellä voidaan suojata kahta ihmistä samanaikaisesti. Se vähentää odottajan riskiä sairastua tautiin ja antaa lisäksi vastasyntyneelle suojaa elämän ensimmäisiksi kuukausiksi, jolloin hän on kaikkein haavoittuvimmillaan.
Santtu Heinonen
Lastentautien erikoislääkäri
johtava lääketieteellinen asiantuntija
FVR – Suomen rokotetutkimus
Meillä on erityistehtävä: sinun terveytesi
FVR - Suomen rokotetutkimus
Peltokatu 26, 33100 Tampere
Yritysnumero: 3256659-4
info@fvr.fi
Laskutusohje
Tietosuojailmoitus I Evästeet I Omavalvontasuunnitelma I
Osana-tuki: help@fvr.fi
