Tavoitteena elinikäinen rokotesuoja
Huhtikuun viimeisellä viikolla vietämme samalla kertaa sekä Maailman terveysjärjestön (WHO) maailman immunisaatioviikkoa että EU:n alaista Euroopan immunisaatioviikkoa. Molempien tavoitteena on, että mahdollisimman moni lapsi ja aikuinen suojautuisi rokotteilla ehkäistävissä olevilta taudeilta elääkseen parempaa ja terveellisempää elämää. Elinikäinen rokotesuoja vaatii tuekseen kattavaa rokotekehitystä, hyvää luottamusta viranomaisiin ja terveystoimijoihin sekä kansallisten rokotusohjelmien ketterää päivitystyötä.
Luottamus keskeinen elementti
Euroopan komission marraskuussa julkaiseman raportin ”State of Vaccine Confidence in the EU” (rokoteluottamus EU:ssa 2022) mukaan vuosina 2018–2020 ihmisten luottamus rokotteisiin, erityisesti kausi-influenssarokotteeseen, kasvoi huomattavasti kaikkialla EU:ssa. Tämän jälkeen asenteet ovat kuitenkin palautuneet suurelta osin koronapandemiaa edeltävälle tasolle.
Suomi sijoittuu asukkaiden luottamusasteikolla EU:ssa 27 maasta sijalle 6. Kärkipäätä pitelevät Portugali, Espanja, Irlanti, Italia ja Tanska, heikointa luottamus on Latviassa, Slovakiassa ja Tšekeissä. Suomessa asuvista henkilöistä 89,4 % allekirjoittaa väitteen ”Rokotteet ovat turvallisia” ja 90,4 % väitteen ”Rokotteet ovat tärkeitä”. Vaikka luvut ovat korkeita, on suunta laskeva.
On tärkeää tunnistaa syyt laskevan trendin takana. Voiko esimerkiksi koronapandemian mukana yleistynyt rokotekeskustelujen polarisoituminen, erityisesti verkossa, osaltaan vaikuttaa negatiivisesti varsinkin niihin, jotka käyttävät sosiaalista mediaa pääsäntöisenä tietolähteenään? Omalta osaltamme kannamme FVR:llä vastuuta siitä, että edistämme tieteeseen perustuvaa rokotetietoutta.
Suomessa asuvista henkilöistä 89,4 % allekirjoittaa väitteen ”Rokotteet ovat turvallisia” ja 90,4 % väitteen ”Rokotteet ovat tärkeitä”.
Rokotekehitys käy vilkkaana
Rokotekehitys elää kansainvälistä kukoistusvaihetta sekä uusien että vanhojen taudinaiheuttajien hillitsemiseksi. Vaccines Europe on joulukuussa 2022 julkaissut katsauksen jäsenyritystensä mittavaan, noin 100 uuden rokotekandidaatin kehitysvaiheeseen. Lähes puolet näistä kohdistuu infektioihin, joihin ei ole vielä olemassa rokotteita.
Rokotteiden kehitystyö on pitkä, vaiheistettu ja tarkkaan valvottu prosessi. Käyttöönottoa edeltää huolellinen tutkimustyö rokotteen tehosta ja turvallisuudesta. Vain harva rokotekandidaateista päätyy vapaaehtoiskokeisiin ja viranomaishyväksyntään saakka. Vain perusteellisen tutkimuksen kautta käyttöön saadaan uusia rokotteita ja tarjotaan sen avulla mahdollisuus parantaa ihmisten suojaa vakavia tauteja vastaan. Tutkimusten avulla myös kansalliset rokotusohjelmat päivittyvät.
Elämänmittainen lähestyminen rokotesuojaan
Nykyään lähes 30 tartuntatautia voidaan ehkäistä rokotteilla. Edelleen on kuitenkin useita vahingollisia infektioita, joita vastaan ei ole rokotetta. Yhtenä esimerkkinä on CMV (sytomegalovirus) -infektiot, jotka eivät tavallisesti ole vaarallisia sairastuneelle itselleen, mutta raskaana olevalle virus voi aiheuttaa keskenmenon tai syntyvän lapsen vakavan sairastumisen. FVR osallistuu parhaillaan CMV-rokotteen tutkimukseen, ja mukaan otetaan 16-40-vuotiaita naisia.
Varsinkin ikäihmisten rokotesuojassa on vielä paljon saavutettavaa. Tälläkin hetkellä tutkimme mm. useita RS-viruksen ehkäisyyn tähtääviä rokotteita. RSV on influenssan tapaan erittäin tarttuva kausiluonteinen hengitystievirus, joka on yleinen, jopa henkeä uhkaavien alahengitystieinfektioiden aiheuttaja erityisesti iäkkäillä.
Yksilöiden elämänlaadun parantamisen lisäksi tautien ennaltaehkäisy on myös yksi konkreettinen keino helpottaa terveydenhuollon kuormittumista. FVR tuottaa tietoa rokotteiden tehosta ja turvallisuudesta, minkä pohjalta voidaan tehdä tietoon perustuvia päätöksiä rokotteiden käyttämisestä ja sisällyttämisestä kansallisiin rokotusohjelmiin. Rokotetutkimukseen osallistumalla voit olla tässä työssä mukana.
KirjoittajA
Mika Rämet
lt, LASTENTAUTIOPIN JA KOKEELLISEN IMMUNOLOGIAN PROFESSORI
LÄÄKETIETEELLINEN JOHTAJA
FVR – SUOMEN ROKOTETUTKIMUS