-
Kategoriassa Blogi
Uusia rokottamisen tapoja – rokotteita suuhun ja nenään
Rokottaminen keksittiin yli 1000 vuotta sitten Kiinassa. Alkuperäinen rokottamisen tapa oli inokulaatio, jossa rokotettavan iholle tehtiin pieniä haavoja, joihin laitettiin isorokkopotilaan rakkulasta otettua nestettä. Tapa levisi pikkuhiljaa kauppareittien mukana kohti länttä. Englannin suurlähettilään rouva Lady Montague toi tämän menetelmän 1720-luvulla Turkista Englantiin, jossa se ensimmäisenä Euroopassa tuli laajempaan käyttöön. Samoihin aikoihin rokotustapa levisi Pohjois-Amerikan siirtokuntiin […]
-
Kategoriassa Blogi
Infektiolääkärin blogi: keltakuume ja rokotevalmistuksen haasteet
Keltakuume on vakava trooppinen virustauti, jota esiintyy trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla Afrikassa (90 % tapauksista), sekä Etelä- ja Väli-Amerikassa. Vuosittain tautiin sairastuu vakavasti 84 000–170 000 henkilöä, heistä 29 000–60 000 menehtyy (WHO). Tartuntojen torjumisessa keskeisessä roolissa ovat rokote ja sen riittävä tuotanto. 1930-luvulta peräisin oleva keltakuumerokotteen valmistustapa on kuitenkin liian hidas vastaamaan nykytarpeeseen, matkailun […]
-
Kategoriassa Blogi
Infektiolääkärin blogi: riskiryhmien rokottamisesta
Kansallisissa rokotusohjelmissa ja muissa rokotealan teksteissä puhutaan riskiryhmien rokottamisesta. Mutta mitä sillä tarkoitetaan ja mihin ajatus riskiryhmistä rokottamisen yhteydessä perustuu? Entä miten ja miksi riskiryhmien rokottamista tutkitaan? Mitä tarkoittaa kohonnut riski? Asia on yllättävän monimutkainen. Ensinnäkin, mitä rokottautumisesta puhuttaessa tarkoitetaan riskillä? Riski tartuntaan? Riski sairastumiseen ja sairaslomapäiviin? Riski vakavaan tautiin ja sairaalahoitoon, vai riski […]
-
Kategoriassa Blogi
Infektiolääkärin blogi: tietoa meningokokkirokotteista
Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut tavoitteeksi aivokalvontulehdusten nujertamisen vuoteen 2030 mennessä. Rokotekehitys ja -tutkimus meningokokkitauteja vastaan on tässä työssä merkittävänä osatekijänä. FVR:llä tutkitaan parhaillaan vauvojen meningokokkirokotetta sekä selvitetään rekisteritiedoista, minkälaisia pitkäaikaishaittoja meningokokkitauti on Suomessa aiheuttanut.. Bakteeri nimeltä Neisseria meningitidis eli meningokokki voi aiheuttaa monenlaisia taudinkuvia, joista suurin osa on lieviä. Huolestuttavia ovat kuitenkin harvoin esiintyvä […]
-
Kategoriassa Blogi
Miksi rokotteita tutkitaan lapsilla?
Rokotetutkimusten ansiosta käytössämme on turvallisia ja tehokkaita rokotteita, jotka suojaavat meitä vakavilta taudeilta. Kaikkia uusia rokotteita tutkitaan ensin aikuisilla, vasta sen jälkeen siirrytään tarvittaessa nuorempiin tutkittaviin. Lapsille suunnatut rokotteet tulee tutkia lapsilla, koska lasten immuunijärjestelmä toimii osin eri tavoin kuin aikuisilla. Myös rokotteen suojateho tulee osoittaa siinä ikäryhmässä, jossa tautia tyypillisesti esiintyy. Rokotteet tukevat lasten […]
-
Kategoriassa Blogi
Ikääntyvien influenssasuoja: jatkuvaa kehitystyötä
Yli 500 000 suomalaista sairastuu vuosittain influenssaan. Iäkkäiden riski sairastua vakavaan, sairaalahoitoa vaativaan tautiin on merkittävästi korkeampi kuin nuorilla perusterveillä aikuisilla. Ikääntyvien influenssa-rokotuskattavuus ja -rokotteet ovatkin jatkuvan kehitystyön kohde. Ilman sairaalahoidon tarvettakin influenssaan usein liittyvät korkea kuume, jäsen- ja päänsäryt ja voimakas sairaudentunne sekä pitkään jatkuva yskä ja väsymys ovat hyviä syitä ottaa influenssarokote – kuten […]
-
Kategoriassa Blogi
Tavoitteena elinikäinen rokotesuoja
Huhtikuun viimeisellä viikolla vietämme samalla kertaa sekä Maailman terveysjärjestön (WHO) maailman immunisaatioviikkoa että EU:n alaista Euroopan immunisaatioviikkoa. Molempien tavoitteena on, että mahdollisimman moni lapsi ja aikuinen suojautuisi rokotteilla ehkäistävissä olevilta taudeilta elääkseen parempaa ja terveellisempää elämää. Elinikäinen rokotesuoja vaatii tuekseen kattavaa rokotekehitystä, hyvää luottamusta viranomaisiin ja terveystoimijoihin sekä kansallisten rokotusohjelmien ketterää päivitystyötä. Luottamus keskeinen elementti […]
-
Kategoriassa Blogi
Influenssarokote: tehokkain keino välttää influenssa
Kausi-influenssa ja sen jälkitaudit koskettavat joka talvi kaikenikäisiä ihmisiä. Niihin sairastuu vuosittain Euroopassa noin 50 miljoonaa ihmistä. Taudilta suojautumisessa tehokkain keino on influenssarokotus. Kuinka tulevaisuudessa voidaan yhä tehokkaammin torjua muuntuvat influenssavirukset ja suojata ihmisiä taudilta? Mika Rämet, LT, lastentautien ja kokeellisen immunologian professori sekä FVR – Suomen rokotetutkimuksen lääketieteellinen johtaja vastaa kysymyksiin, joita saamme usein […]
-
Kategoriassa Blogi
Toiveena terve lapsi
Jokainen odottava äiti toivoo, että sikiö kehittyisi normaalisti ja syntyvä lapsi olisi terve. Tämä toive on myös infektioiden ennaltaehkäisemisen ja raskaudenaikaisten seulontatutkimusten taustalla. Sytomegalovirus (CMV) on salakavala taudinaiheuttaja, joka voi sairastuttaa sikiön jo raskausaikana. Sytomegalovirus (CMV) on hyvin yleinen herpesvirus, joka aiheuttaa lievän, flunssankaltaisen taudinkuvan. CMV infektio sairastetaan yleensä jo varhaislapsuudessa ja etenkin päiväkodeissa infektio […]
-
Kategoriassa Blogi
Influenssa on merkittävä tauti – parempia rokotteita tarvitaan
Rokottein ehkäistävänä tautina influenssa on pulmallinen. Se on ”liikkuva maali”, koska aiheuttajaviruksia on lähtökohtaisesti neljä ja ne kaikki muuntuvat jatkuvasti ja aktiivisesti. Vaikka rokotteeseen valitaan kausittain WHO:n toimesta mahdollisimman todennäköiset seuraavalla kaudella kiertävät virukset, ei ennustaminen aina onnistu. Jos rokote vastaa hyvin seuraavan kauden valtavirusta, on kokonaistehokkuus hyvä, mutta jos vallitsevana onkin reilusti muuntunut virus, […]
-
Kategoriassa Blogi
Rokotekehitys elää kukoistusvaihetta – Suomella mahdollisuuksien paikka
Suomella on vahvaa, vuosikymmenten kokemukseen perustuvaa erityisosaamista korkealaatuisesta rokotetutkimuksesta. Tämän lisäksi poikkeuksellisen hyvät kansalliset tietovarannot lisäävät maamme vetovoimaisuutta kansainvälisten tutkimusinvestointien suhteen. Kun rokotteen kokonaisvaikutuksia tutkitaan suuressa mittakaavassa myyntilupaan tähtäävien tutkimusten lisäksi, saadaan kansanterveyshyödyistä tärkeätä lisänäyttöä päätösten tueksi. Rokotekehitys elää kansainvälistä kukoistusvaihetta. Kehitystyötä tehdään sekä uusien että vanhojen taudinaiheuttajien hillitsemiseksi. Uudet teknologiat, erityisesti COVID-19-rokotteista tuttu mRNA-teknologia, […]
-
Kategoriassa Blogi
Rokotukset ehkäisevät pitkittyviä koronaoireita
Pitkäkestoiset koronaoireet eli ns. long covid on merkittävä SARS-CoV-2-infektion haitta. Erityisen usein pitkäkestoisia oireita raportoidaan vaikeiden, sairaalahoitoa vaatineiden koronainfektioiden jälkeen, mutta long covid -oireilua voi jäädä myös lieväoireisen akuutin taudin jälkeen. Kuva rokotteiden vaikutuksesta pitkittyneitä oireita vastaan on ollut epäselvä, mutta nyt sitä on tarkentanut yhdysvaltalaistutkimus, joka julkaistiin Nature Medicine -lehdessä. Myös rokotetuille voi kehittyä pitkäkestoisia koronaoireita Tutkimus perustui yhdysvaltalaisten veteraanien […]