-
Kategoriassa BlogiRokotekehitys nyt ja tulevaisuudessa
”Elämme rokotteiden kulta-aikaa”, olen kuullut sanottavan viime vuosina. Koronapandemia vauhditti rokoteteknologioiden kehitystä. Myös viranomaiset hyväksyivät ja valmistajat tuottivat rokotteita ennätysajassa, mikä nopeutti rokotteiden käyttöön saamista. Nämä edistysaskeleet ovat luoneet pohjan uusille lääketieteen läpimurroille – rokoteteknologian avulla voidaan tulevaisuudessa ehkäistä tai hoitaa yhä kattavammin sairauksia, tavallisista hengitystieinfektioista aina syöpään asti. Osallistuttuani tämän vuoden World Vaccine Congress […]
-
Kategoriassa BlogiInfektiolääkärin blogi: Mitä opimme influenssapandemioista? – Näin influenssarokote päivittyy
Influenssan nimi tulee italiankielisestä termistä ”influenza di freddo” – kylmyyden vaikutus – jolla kuvattiin talven 1357 tautiepidemiaa Firenzessä. Siis varsin samankaltainen ajatus kuin suomen kielen sanassa vilustuminen. Ensimmäisenä koko maailmaa koskevana influenssapandemiana on pidetty vuosien 1889–1892 epidemiaa, joka kiersi koko maailman nopeasti. Epidemia alkoi Venäjältä, minkä vuoksi sitä kutsuttiin nimellä ”ryssän yskä” tai ”Russian flu”. […]
-
Kategoriassa BlogiInfektiolääkärin blogi: Uusia rokottamisen tapoja – rokotteita suuhun ja nenään
Rokottaminen keksittiin yli 1000 vuotta sitten Kiinassa. Alkuperäinen rokottamisen tapa oli inokulaatio, jossa rokotettavan iholle tehtiin pieniä haavoja, joihin laitettiin isorokkopotilaan rakkulasta otettua nestettä. Tapa levisi pikkuhiljaa kauppareittien mukana kohti länttä. Englannin suurlähettilään rouva Lady Montague toi tämän menetelmän 1720-luvulla Turkista Englantiin, jossa se ensimmäisenä Euroopassa tuli laajempaan käyttöön. Samoihin aikoihin rokotustapa levisi Pohjois-Amerikan siirtokuntiin […]
-
Kategoriassa BlogiInfektiolääkärin blogi: Keltakuume ja rokotevalmistuksen haasteet
Keltakuume on vakava trooppinen virustauti, jota esiintyy trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla Afrikassa (90 % tapauksista), sekä Etelä- ja Väli-Amerikassa. Vuosittain tautiin sairastuu vakavasti 84 000–170 000 henkilöä, heistä 29 000–60 000 menehtyy (WHO). Tartuntojen torjumisessa keskeisessä roolissa ovat rokote ja sen riittävä tuotanto. 1930-luvulta peräisin oleva keltakuumerokotteen valmistustapa on kuitenkin liian hidas vastaamaan nykytarpeeseen, matkailun […]
-
Kategoriassa BlogiInfektiolääkärin blogi: Riskiryhmien rokottamisesta
Kansallisissa rokotusohjelmissa ja muissa rokotealan teksteissä puhutaan riskiryhmien rokottamisesta. Mutta mitä sillä tarkoitetaan ja mihin ajatus riskiryhmistä rokottamisen yhteydessä perustuu? Entä miten ja miksi riskiryhmien rokottamista tutkitaan? Mitä tarkoittaa kohonnut riski? Asia on yllättävän monimutkainen. Ensinnäkin, mitä rokottautumisesta puhuttaessa tarkoitetaan riskillä? Riski tartuntaan? Riski sairastumiseen ja sairaslomapäiviin? Riski vakavaan tautiin ja sairaalahoitoon, vai riski […]
-
Kategoriassa BlogiInfektiolääkärin blogi: tietoa meningokokkirokotteista
Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut tavoitteeksi aivokalvontulehdusten nujertamisen vuoteen 2030 mennessä. Rokotekehitys ja -tutkimus meningokokkitauteja vastaan on tässä työssä merkittävänä osatekijänä. FVR:llä tutkitaan parhaillaan vauvojen meningokokkirokotetta sekä selvitetään rekisteritiedoista, minkälaisia pitkäaikaishaittoja meningokokkitauti on Suomessa aiheuttanut. Bakteeri nimeltä Neisseria meningitidis eli meningokokki voi aiheuttaa monenlaisia taudinkuvia, joista suurin osa on lieviä. Huolestuttavia ovat kuitenkin harvoin esiintyvä […]
-
Kategoriassa BlogiMiksi rokotteita tutkitaan lapsilla?
Rokotetutkimusten ansiosta käytössämme on turvallisia ja tehokkaita rokotteita, jotka suojaavat meitä vakavilta taudeilta. Kaikkia uusia rokotteita tutkitaan ensin aikuisilla, vasta sen jälkeen siirrytään tarvittaessa nuorempiin tutkittaviin. Lapsille suunnatut rokotteet tulee tutkia lapsilla, koska lasten immuunijärjestelmä toimii osin eri tavoin kuin aikuisilla. Myös rokotteen suojateho tulee osoittaa siinä ikäryhmässä, jossa tautia tyypillisesti esiintyy. Rokotteet tukevat lasten […]
-
Kategoriassa UutisetNuoret aikuiset pitävät lääke- ja rokotetutkimuksia tärkeinä
Rokotteilla voitetaan vakavia tauteja ja ehkäistään sairastumista ja siitä johtuvaa inhimillistä kärsimystä. Tämä on mahdollista, kun käytössä on tehokkaita ja turvallisia rokotteita, ja rokotuskattavuus on riittävä. Avainasemassa on kansalaisten myönteinen suhtautuminen rokottautumiseen ja rokotetutkimuksiin. FVR kysyi vuonna 2023 suomalaisilta nuorilta aikuisilta minkälaisia ajatuksia heillä on lääke- ja rokotetutkimuksista, ja minkälaista tietoa he rokottamisesta arvostavat. Suurin […]
-
Kategoriassa BlogiTavoitteena elinikäinen rokotesuoja
Huhtikuun viimeisellä viikolla vietämme samalla kertaa sekä Maailman terveysjärjestön (WHO) maailman immunisaatioviikkoa että EU:n alaista Euroopan immunisaatioviikkoa. Molempien tavoitteena on, että mahdollisimman moni lapsi ja aikuinen suojautuisi rokotteilla ehkäistävissä olevilta taudeilta elääkseen parempaa ja terveellisempää elämää. Elinikäinen rokotesuoja vaatii tuekseen kattavaa rokotekehitystä, hyvää luottamusta viranomaisiin ja terveystoimijoihin sekä kansallisten rokotusohjelmien ketterää päivitystyötä. Luottamus keskeinen elementti […]
-
Kategoriassa BlogiRokotekehitys elää kukoistusvaihetta – Suomella mahdollisuuksien paikka
Suomella on vahvaa, vuosikymmenten kokemukseen perustuvaa erityisosaamista korkealaatuisesta rokotetutkimuksesta. Tämän lisäksi poikkeuksellisen hyvät kansalliset tietovarannot lisäävät maamme vetovoimaisuutta kansainvälisten tutkimusinvestointien suhteen. Kun rokotteen kokonaisvaikutuksia tutkitaan suuressa mittakaavassa myyntilupaan tähtäävien tutkimusten lisäksi, saadaan kansanterveyshyödyistä tärkeätä lisänäyttöä päätösten tueksi. Rokotekehitys elää kansainvälistä kukoistusvaihetta. Kehitystyötä tehdään sekä uusien että vanhojen taudinaiheuttajien hillitsemiseksi. Uudet teknologiat, erityisesti COVID-19-rokotteista tuttu mRNA-teknologia, […]