Denguekuume on hyttysten levittämä subtropiikin virustauti, jota esiintyy kotoperäisenä jo 80 maassa, eniten Latinalaisessa Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa. WHO arvioi, että tänä vuonna denguekuumeeseen sairastuu yli 7 miljoonaa ihmistä. Rokotetutkimuksen ansiosta näköpiirissä on lupaavia rokotteita, jotka tarjoavat nykyistä kattavamman suojan denguekuumetta vastaa. Se merkitsee toivoa terveemmistä ajoista miljoonille subtrooppisten maiden ihmisille.
Mikä denguekuume?
Denguekuumeen taudinkuvaan kuuluu tyypillisen ihottuman lisäksi kuume ja päänsärky, sekä lihas- ja nivelkivut, joihin viittaa myös taudin swahilinkielinen nimi. Denguekuume paranee yleensä itsestään. Joskus denguekuume voi olla myös vakava verenvuotokuume ja johtaa sairaalahoitoon tai jopa kuolemaan. WHO arvioi, että tänä vuonna denguekuumeeseen sairastuu yli 7 miljoonaa ihmistä ja 0,1 % sairastuneista kuolee, suurin osa näistä on alle 5-vuotiaita lapsia.
Denguekuumetta levittävät pienet Aedes-suvun hyttyset. Denguevirustartuntaa ei voi saada alueilla, joilla näitä hyttysiä ei esiinny.
Suomessa ei esiinny kotoperäistä denguekuumetta, mutta matkailijoiden mukana sitä kulkeutuu maahamme vuosittain 20–80 tapausta esimerkiksi Thaimaasta. Lähimpänä Suomea denguetartunnan voi saada Välimeren pohjoisrannikon maissa.
Globaalisti denguekuumeeseen sairastuneiden määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä, syynä tähän pidetään Aedes-hyttysten elinalueiden laajentumista ilmastonmuutoksen myötä. Denguekuumetta esiintyy enemmän kosteina vuodenaikoina. Ilmastonmuutos on lisännyt kosteutta ja sademääriä monissa maissa, mikä lisää Aedes-hyttyselle otollisia elinoloja. Denguekuumeen torjunta onkin paljolti Aedes-hyttysten torjuntaa ja vesi-infrastruktuurin kehittämistä.
Suositus denguerokotuksesta suomalaisille matkailijoille
Tällä hetkellä virnaomaiset suosittelevat denguerokotetta vain niille suomalaisille, jotka:
- ovat aiemmilla matkoillaan todistetusti sairastaneet denguekuumeen
- ovat 4–60-vuotiaita
- ovat tulevalla matkallaan – joko matkan keston tai kohteen suhteen – selkeässä riskissä sairastua denguekuumeeseen.
Suosituksella pyritään minimoimaan sairastumisriskiä vakavaan denguekuumeeseen myöhemmin elämässä. Koska luonnollisessa uusintainfektiossa riski vakavaan denguekuumeeseen on suurentunut, saattaisi myös rokotuksen jälkeinen tauti olla vakavampi. Tämän vuoksi rokotetta ei suositella henkilöille, jotka eivät ole aiemmin sairastaneet tautia, sillä heille rokotteen suojateho on heikompi eikä rokotteen pitkäaikaissuojasta ole kertynyt riittävästi näyttöä.
Dengueviruksen eri alatyyppit rokotekehityksen haasteena
Koska denguekuume on globaalisti näin merkittävä taudinaiheuttaja, on denguerokotteen kehittäminen yksi ihmiskunnan tärkeimmistä terveystarpeista. Rokotteen kehitys on ollut haasteellista johtuen dengueviruksen alalajeista, joita on yhteensä neljä: DENV1-4. Sairastuminen yhden virustyypin aiheuttamaan tautiin antaa yleensä elinikäisen suojan tätä vastaan, mutta viruksen muita alatyyppejä vastaan suoja on lyhyt. Jos sama henkilö myöhemmin elämässään sairastuu uudestaan viruksen toisen alalajin aiheuttamaan kuumetautiin, kasvaa myös riski vakavan taudinkuvan kehittymiseen.
Rokotteen kehittäjien huoli on ollut, etteivät käytössä olevat rokotteet tarjoa elinikäistä suojaa kaikkia dengueviruksen alatyyppejä kohtaan. Näin rokotteen saanut henkilö, joka ei aiemmin ole vielä sairastanut denguekuumetta, voisi myöhemmin dengueviruksen kohdatessaan olla alttiimpi vaikealle taudinkuvalle kuin ilman rokotetta. Sen vuoksi tarvitaan rokote, joka antaa hyvän suojan kaikkia neljää virustyyppiä vastaan.
Lupaavia tuloksia uudesta denguerokotteesta
Viime vuosina myyntiluvan on saanut kaksi denguevirusrokotetta. FVR:ssä on vuosina 2023–2024 tutkittu kolmatta denguerokotekandidaattia, joka on tarkoitettu 4 ja 6 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille. Samaa rokotetta on tutkittu 16 000 yli 2-vuotiaalla henkilöllä myös Butantan Instituutissa Brasiliassa. Juuri äskettäin Butantanin tutkimustulokset tästä rokotteesta julkaistiin arvostetussa Lancet Infectious Diseases -lehdessä. Tämä Suomessakin tutkittu rokote todettiin turvalliseksi ja tehokkaaksi, jo yksi annos antoi hyvän suojan DENV-1 ja DENV-2 -virustyyppejä vastaan. Seuranta-aikana ei esiintynyt virustyyppien DENV-3 ja -4 aiheuttamia infektioita, minkä vuoksi tarvitaan vielä lisävuosia ja -tutkimusta rokotteen täyden tehon selvittämiseksi.
Tulokset denguerokotteen tutkimuksesta ovat kuitenkin rohkaisevia ja myyntiluvan saaminen todennäköistä piakkoin niissä maissa, joissa on kotoperäistä denguekuumetta. Se merkitsee toivoa terveemmistä ajoista miljoonille subtrooppisten maiden ihmisille.
Lähteet:
Dengue – World Health Organization (WHO)
Dengue – Matkaiijan terveysopas
Meillä on erityistehtävä: sinun terveytesi
KirjoittajA
Ulla Elina Otava
infektiolääkäri, tutkijalääkäri
FVR – Suomen rokotetutkimus, Tampere