FinFluHD-tutkimuksen toteutti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rokotetutkimustiimi, joka vuonna 2022 siirtyi osaksi valtion erityistehtäväyhtiö FVR – Suomen rokotetutkimusta. Yhteistyössä mukana oli myös rokotevalmistaja Sanofi ja 13 suurta terveyskeskusta ympäri Suomea. FinFluHD-tutkimuksen rokotukset annettiin terveyskeskuksissa ja tutkimustiedot haettiin kansallisista terveysrekistereistä. 

Tutkimuksessa arvioitiin korkea-annoksisen influenssarokotteen tehokkuutta 65 vuotta täyttäneillä. Tavoitteena oli selvittää, suojaako neljä influenssaviruskantaa sisältävä korkea-annoksinen rokote influenssan jälkitauteina esiintyviltä vakavilta verenkierto- ja hengitystiesairauksilta paremmin kuin tavanomaisen annoksen sisältävä, Suomessa rokotusohjelmassakin käytössä oleva rokote. Korkea-annoksinen rokote sisälsi samojen neljän viruskannan osia kuin tavanomainen influenssarokote, mutta korkea-annoksisessa rokotteessa oli nelinkertainen määrä vaikuttavia aineita.

Mikä on pragmaattinen kenttätutkimus?

Pragmaattinen kenttätutkimus on tutkimus, jossa hyödynnetään parasta mahdollista asetelmaa, eli satunnaistettua ja sokkoutettua vertailevaa tutkimusasetelmaa, mutta tutkimuksen toteutus pyrkii jäljittelemään mahdollisimman tarkasti tosielämän käytäntöjä ja olosuhteita.

Tutkittavien seurannassa hyödynnetään kansallisia rekistereitä, kuten esimerkiksi sairaalahoitorekisteriä, tartuntatautirekisteriä ja väestörekisteriä. Rekistereiden hyödyntäminen on tehokas tapa kerätä tietoa suurista väestöjoukoista, sillä rekisterit sisältävät laajan ja kattavan aineiston koko väestöstä. Tutkittavien määrä voi nousta useisiin kymmeniin tuhansiin henkilöihin.

Pragmaattiset kenttätutkimukset antavat tietoa uusien ja jo käytössä olevien rokotteiden tehokkuudesta ja turvallisuudesta todellisessa maailmassa laajoilla väestöryhmillä ja vastaavat esimerkiksi siihen kuinka tehokkaita rokotteet ovat eri väestöryhmissä (esim. ikäryhmät), mitkä ovat niiden mahdolliset haittavaikutukset ja miten rokotteet toimivat yhdessä muiden lääkkeiden kanssa.

Sekä aiemmat tutkimukset että tämän tutkimuksen havainnot tukevat johtopäätöstä, että korkea-annoksiset influenssarokotteet vähentävät sairaalahoitoon johtaneita verenkierto- ja hengitystiesairauksia.

Koronapandemia keskeytti tutkimuksen 

Tutkimuksen oli tarkoitus kestää 2–3 influenssakautta, mutta maaliskuussa 2020 alkanut koronapandemia ja sitä seuranneet mittavat rajoitustoimet katkaisivat myös influenssavirustartunnat väestössä lähes kokonaan. Tämän vuoksi FinFluHD-tutkimuksen tulokset ovat osin epävarmoja.

Ennenaikaisesta keskeytyksestä huolimatta ensimmäisellä influenssakaudella rokotettiin tavoitteen mukaisesti 33 093 tutkittavaa; heistä puolet sai korkea-annoksisen influenssarokotteen ja toinen puoli sai tavanomaisen annoksen sisältävän rokotteen.

Löydökset tukevat korkea-annoksisen influenssarokotteen käyttöä: sen saaneilla havaittiin 5,5 prosenttia vähemmän sairaalahoitoon johtaneita verenkierto- ja hengitystiesairauksia. Erityisesti sepelvaltimotaudista johtuvia sairaalahoitoja esiintyi korkea-annoksista rokotetta saaneilla noin kolmannes vähemmän kuin tavallista rokotetta saaneilla.

Tavoitteena parempi terveys, keinona tiedolla johtaminen

Tiedolla johtaminen terveydenhuollossa auttaa parantamaan hoidon – tai ennaltaehkäisevän hoidon, kuten rokotteiden – laatua ja tehokkuutta, vähentämään terveydenhuollon kustannuksia ja kuormitusta sekä edistämään potilasturvallisuutta.

Pragmaattinen, rekisteritietoa hyödyntävä rokotetutkimus auttaa parantamaan rokotusohjelmien toimivuutta ja tehokkuutta valottamalla sitä, miten rokotukset toimivat todellisessa elämässä ja mitkä ovat niiden vaikutukset mm. terveydenhuollon kuormittumiseen ja kustannuksiin isossa kuvassa.