Virusinfektioihin liittyvät hengitystieoireet ovat tavallisia talvikaudella. Liikkeellä on samaan aikaan useita viruksia. Pelkkien oireiden perusteella ei kuitenkaan voi päätellä taudin aiheuttajaa, sillä eri virusten aiheuttamissa taudeissa oireet ovat usein samankaltaisia. Aiheuttajavirus löydetään varmimmin nenänielusta otetusta limakalvon pintanäytteestä geenimonistusmenetelmällä (PCR), mutta myös muita testimenetelmiä on käytössä. Suomessa hengitystieinfektion vuoksi joutuu kuukausittain vuodeosastohoitoon 1500–2000 kansalaista, sairaalahoitoon päätyvät muita useammin ikäihmiset, pitkäaikaissairaat sekä pienet lapset.
Influenssa A-epidemia alkoi Suomessa kaudella 2025–2026 tavanomaista aikaisemmin, jo marraskuun loppupuolella. Joulukuun alkupuolelta lähtien A-influenssaa on havaittu runsaasti jätevesissä kaikissa THL:n seuraamien suurten kaupunkien seurantapisteissä. Avovastaanottokäyntejä on ollut koko maassa runsaasti ja tavanomaista pidempään, ja epidemiahuippu osui vasta helmi-maaliskuun vaihteeseen koulujen hiihtolomaviikoille. Influenssa on aiheuttanut paljon poissoloja kouluissa ja työpaikoilla. Sairaalahoitoa vaatineiden influenssatapausten määrät ovat kuitenkin pysyneet aiempien kausien kaltaisina.
Pitkään ja tavallista vaikeampaan influenssakauteen on useita syitä. Osittain tämä liittyy siihen, että liikkeellä on ollut kahta eri A-viruksen kantaa (H1N1 ja H3N2), joista kumpaankin voi sairastua saman kauden aikana. Osittain syynä on ollut kausi-influenssarokotteen huono osuvuus tämän kauden A(H3N2) -virukseen, joka ehti muuntua rokotevalmistuksen jälkeen. Lisäksi epidemian alkaessa aikaisin rokotekattavuus oli vielä alhainen, koska kaikki rokotteeseen oikeutetut eivät olleet ehtineet sitä vielä saada.
Tällä kaudella immuunipuutteisille ja 85 vuotta täyttäneille on annettu A- ja B-influenssaa vastaan rokote, joka sisältää adjuvantin eli tehosteaineen. Tutkimusten mukaan se suojaa heitä tavanomaista rokotetta paremmin vaikealta, sairaalahoitoa vaativalta influenssalta. Myös FVR:ssä on tutkittu adjuvantilla tehostetun influenssarokotteen vaikutusta tautitaakkaan ikäihmisillä. Tällä kaudella on FVR:ssä tutkittu myös suuriannoksisen influenssarokotteen tehokkuutta eläkeikäisillä sekä uuden universaalin influenssarokotteen tehokkuutta työikäisillä, odotamme mielenkiinnolla näiden tutkimusten tuloksia.
COVID-19-taudin aiheuttavaa koronavirusta havaitaan jätevesissä ympäri vuoden (THL). Kylmän kauden alusta alkaen määrä on vähitellen lisääntynyt samanaikaisesti laboratoriovarmistettujen COVID-19-tapausten kanssa. Riskiryhmille tarjotaan päivitettyä koronavirusrokotusta osana kansallista rokotusohjelmaa. Tutkimusten perusteella tiedetään, että koronavirusrokotteen antaminen samanaikaisesti influenssarokotteen kanssa on turvallista eikä vaikuta rokotteiden tehoon. Yhdistelmärokote onkin jo saamassa myyntiluvan Euroopassa.
Metapneumovirusta, adenovirusta ja parainfluenssavirusta ei jäljitetä jätevesistä eikä näiden infektioiden esiintymistä tutkita tai raportoida laajasti. Ne aiheuttavat kuitenkin yleisesti meille kaikille hengitystieinfektioita, joista osa johtaa sairaalahoitoon. Esimerkiksi metapneumovirus aiheuttaa lapsille ja iäkkäille aikuisille Suomessa satoja sairaalahoitopäiviä vuosittain. Metapneumovirusta vastaan on kehitteillä rokotteita, joita toivottavasti lähiaikoina päästään tutkimaan laajoissa kliinisissä tutkimuksissa.
Varuskunnissa on tänäkin talvena ollut adenovirusinfektioita pieninä epidemioina. Yhdysvaltojen armeijalla on käytössä oma rokote adenovirusta vastaan, mutta se ei ole muualla käytössä.
Lisäksi rinovirukset, enterovirukset, ja muut niin sanotut flunssavirukset kiertävät talvisin ja aiheuttavat poissaoloja työstä ja koulusta. Näitä viruksia vastaan ei ole toistaiseksi käytettävissä rokotteita, mutta niitä kehitetään ja tutkitaan aktiivisesti.
RSV:n aiheuttamia sairaalahoitoja ei nykyään Suomessa tilastoida. Tapausmääriä kuitenkin seurataan: eniten tapauksia todetaan 0–4-vuotiaiden ikäryhmässä sekä 75-vuotta täyttäneillä.
FVR:ssä on tutkittu jo monen vuoden ajan useammankin valmistajan RSV-rokotteiden ja vasta-aineiden tehoa ja suojan kestoa. Positiivisten tutkimustulosten myötä pienten vauvojen suojaamiseksi tarkoitettu RSV-vasta-aine otettiin Suomessa käyttöön syksyllä 2024, jonka jälkeen pienten vauvojen RSV-infektoiden aiheuttamat sairaalahoidot ovat vähentyneet merkittävästi. Myös aikuisten ja vanhusten RSV-rokotteita on ollut apteekeista saatavilla parin vuoden ajan ja yksi valmisteista soveltuu annettavaksi myös raskauden aikana.
Tämänhetkisten tietojen mukaan RSV-rokotteiden suojateho kestää jopa kolmen vuoden ajan. Myös tosielämässä RSV-rokotteet ovat osoittaneet tehonsa: Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan RSV-rokotuksen saaneet saivat RS-viruksen aiheuttaman alahengitystietulehduksen lähes 80 prosenttia harvemmin kuin verrokkiryhmään kuuluvat henkilöt, joita ei rokotettu. Lisäksi RS-virusinfektiosta johtuvat lääkärikäynnit ja sairaalahoidot olivat heillä noin 80 prosenttia vähäisempiä.
THL on alkuvuonna käynnistänyt arvioinnin, jossa selvitetään RSV-rokotteen antamista ikääntyneille ja muille riskiryhmille. Samalla arvioidaan myös raskaana olevien rokottamista RSV:tä vastaan, millä suojattaisiin syntyviä vauvoja. Tämä voisi olla kustannustehokkaampaa kuin vastasyntyneille annetut vasta-ainepistokset, joita tällä hetkellä suositellaan. Arviointityö on kesken.
Paras tapa suojautua hengitystieinfektioilta on seurata THL:n ja hyvinvointialueen rokotesuosituksia ja ottaa suositellut rokotukset hyvissä ajoin ennen pidemiakauden oletettua alkua.
Ulla Elina Otava
infektiolääkäri, tutkijalääkäri
FVR – Suomen rokotetutkimus, Tampere
FVR - Suomen rokotetutkimus
Peltokatu 26, 33100 Tampere
Yritysnumero: 3256659-4
info@fvr.fi
Laskutusohje
Tietosuojailmoitus I Evästeet I Omavalvontasuunnitelma I
Osana-tuki: help@fvr.fi
