Dementia on oireyhtymä, jossa aivojen tiedonkäsittelytoiminnot ovat aikaisemmasta heikentyneet niin paljon, että henkilön itsenäinen selviytyminen jokapäiväisissä toimissa, työssä tai sosiaalisissa suhteissa vaikeutuu. Dementia voi johtua monesta eri sairaudesta. Yleisin dementiaa aiheuttava sairaus on etenevä muistisairaus. Muistisairauksista yleisin on Alzheimerin tauti. Myös aivoverenkiertosairauteen liittyvä muistisairaus yksin tai yhdessä Alzheimerin taudin kanssa on väestötasolla yleinen. Etenevät muistisairaudet kuuluvat aivorappeumasairauksiin eli neurodegeneratiivisten sairauksien ryhmään.
Dementian tärkein riskitekijä on ikä. Esimerkiksi eurooppalaisista alle 65-vuotiaista noin 0,6 % sairastaa dementiatasoista sairautta, kun taas yli 90-vuotiaista sitä sairastaa jo 41 %. Dementian riskitekijöitä ovat iän lisäksi tietyt kansantaudit kuten verenpainetauti, sekä elämäntapoihin liittyvät tekijät kuten vähäinen fyysinen aktiivisuus. Useiden aivorappeumasairauksien, kuten Alzheimerin taudin, syy on kuitenkin geneettisiä tekijöitä lukuun ottamatta tuntematon.
Vyöruusu on vesirokkoa aiheuttavan, herpesvirusten ryhmään kuuluvan varicella zosterin uudelleen aktivoitumisesta aiheutuva kivulias ihon rakkuloiva tulehdus. Vesirokkoinfektion jälkeen varicella zoster -virus jää elimistöön piilevänä. Se majailee hermojuurisolmuissa, joista se saattaa uudelleen aktivoitua esimerkiksi alentuneen vastustuskyvyn seurauksena aiheuttaen oireita kyseisen hermon alueelle. Ikä lisää vyöruusun esiintymisen riskiä, ja vyöruusun voi sairastaa useita kertoja.
Vyöruusua hoidetaan viruslääkkeillä ja kipulääkkeillä, mistä huolimatta sairaus saattaa jättää hankalan pitkäkestoisen hermokivun infektioalueelle. Vyöruusu voi aiheuttaa myös silmäkomplikaatioita esiintyessään kasvojen alueella. Toisinaan virus aktivoituu keskushermostossa aiheuttaen aivotulehduksen, jolloin tarvitaan sairaalahoitoa.
Varicella zosterin lailla monet muutkin virukset jäävät akuutin infektion jälkeen elimistöömme eliniäksi, joko täysin piilevinä tai sitten aika ajoin uudelleen aktivoituvina. Tällaisten virusten yhteyksiä eri sairauksiin tunnetaan jo useita.
Erityisesti herpesryhmän virusten merkitys aivorappeumasairauksien synnyssä kiinnostaa alan tutkijoita. Ajatellaan, että nämä elimistössä piilevät virukset voisivat osallistua sairauksien kehittymiseen monella eri tavalla, ja aihe onkin aktiivisen tutkimuksen kohde.
Tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että muistisairauden riski on suurentunut useita vyöruusuja elinaikanaan sairastaneilla henkilöillä, ja että tyypin 1 herpesviruksen aktivaatio keskushermostossa saa aikaan Alzheimerin taudille tyypillisiä muutoksia, mahdollisesti suojavaikutuksena viruksen lisääntymistä vastaan.
Viime vuosina vyöruusurokotteen dementiariskiä pienentävä vaikutus on huomattu useissa havainnoivissa tutkimuksissa. Vaikutus on ollut naisilla suurempi kuin miehillä. Tutkijat ovat ehdottaneet mekanismeina rokotteen suoraa estovaikutusta varicella zosterin tai muiden herpesvirusten lisääntymiseen sekä rokotuksen epäsuoraa vaikutusta, jossa rokote stimuloi immuunijärjestelmää, mikä taas vähentäisi aivorappeumasairauksissa havaittua keskushermoston inflammaatiota eli tulehdusreaktiota.
FinDementia-tutkimuksessa selvitetään luotettavassa tutkimusasetelmassa vyöruusurokotteen vaikutusta dementiaan ja aivorappeumasairauksiin sekä mm. sydän- ja verisuonisairauksiin. Tutkimus on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja siitä saatava tieto voi vaikuttaa dementian ehkäisyyn merkittävällä tavalla. Kansanterveydellistä hyötyä syntyy jo tutkimuksen aikana, kun tutkimukseen osallistuvista 75 % eli noin 25 000 osallistujaa saa vyöruusurokotteen.
Tietoa tutkimuksesta: findementia.fi
Kirjallisuutta:
Hanna Ansakorpi
neurologian erikoislääkäri, dosentti,
johtava tutkija
FVR – Suomen rokotetutkimus, Tampere
