Useiden eri DNA-perimäisten virusten aiheuttamia tauteja kutsutaan verenvuotokuumeiksi niiden oirekuvan vuoksi: tauteihin liittyy korkeaa kuumetta ja veren hyytymisen häiriöitä. Osa verenvuotokuumeista on suhteellisen lieviä, kun taas osa aiheuttaa erittäin tappavia sairauksia. Muutamat näistä viruksista ovat esiintyneet mediassa viime kuukausina. Käymme tässä läpi, mitä viimeaikaisia ratkaisuja rokoterintamalta on luvassa näiden virusten aiheuttamiin tauteihin.
Ebola-virusten ryhmään kuuluu kuusi eri lajia, joista Zairen ebola-virus on aiheuttanut useimmat epidemiat ihmisissä ja oli aiheuttajana myös vuoden 2014 suuressa epidemiassa Länsi-Afrikassa. Tuolloin WHO:n johdolla alettiin etsiä toimivaa ehkäisyä tähän hyvin tappavaan tautiin ja useita rokotteita on sittemmin tullut markkinoille Zaire-tyypin virusta vastaan. Epidemiatilanteessa sairastuneen läheisille annettu Ervebo-rokote on osoittautunut tehokkaaksi ebolatautia vastaan.
Vuonna 2023 päättynyt epidemia Ugandassa ja Etelä-Sudanissa oli Sudan-ebolavirustyyppiä. Nykyinen Koillis-Kongossa ja naapurimaissa riehuva epidemia on Bundibugyo-alatyypin aiheuttama. Zaire-tyypin virusta vastaan kohdistetut rokotteet eivät toimi näitä eri viruslajeja vastaan.
Markkinoilla ei ole rokotetta nykyisen epidemian aiheuttamaa Bundibugyo-virusta vastaan. Tutkimusvaiheessa on kuitenkin kolme lupaavaa rokote-ehdokasta: Ervebo-rokotteen kaltainen rokote, jota kehittää International AIDS Vaccine Initiative (IAVI), Moderna-lääkeyhtiön kehittämä mRNA-pohjainen rokote sekä Oxfordin yliopiston kumppaneidensa kanssa kehittämä rokote. Näistä pisimmällä kehitystyössä on IAVI:n rokote, mutta myyntilupaan vaadittavat kliiniset tutkimukset kestävät vielä yli puoli vuotta. Senkin jälkeen kuluu aikaa, että rokotteita saadaan valmistettua ja kuljetettua epidemia-alueelle.
Jyrsijöiden jätöksistä ihmiseen leviäviä hantaviruksia on kymmeniä erilaisia. Suomessa on omana hantaviruksena Puumala-virus, joka aiheuttaa munuaisoireisen myyräkuumeen. Sekin on verenvuotokuume, vaikka hyvin lievä. Munuaiset vuotavat yleensä niin vähänlaisesti verta, ettei se ole virtsasta silmin havaittavissa, ainoastaan herkillä testeillä. Myyräkuumetapauksia on Suomessa muutamia tuhansia vuosittain, mikä on maailman mittakaavassa suuri määrä hantavirusinfektioita.
Nyt puhututtanut risteilyaluksella levinnyt hantavirusepidemia on Etelä-Amerikasta peräisin olevaa Andes-tyyppiä, joka aiheuttaa hyvin erilaisen keuhko-oireisen taudinkuvan kuin Puumala-virus. Aiheuttajavirukset ovat kuitenkin kaukaista sukua toisilleen.
Ensimmäisenä löydettyyn Aasiassa esiintyvään hantavirustautiin on 1980-luvulta asti ollut olemassa rokote Hantavax, joka suojaa Hantaan- ja Seoul-virusten aiheuttamalta taudilta. Tämä rokote ei kuitenkaan estä Puumala- tai Andes-viruksen aiheuttamaa tautia. Sitä ei myöskään ole myynnissä EU:n alueella.
Useita tutkimuksia on menossa hantavirusrokotteen, myös Andes-virusrokotteen, kehittämiseksi. Yhdysvaltain armeija testasi kymmenisen vuotta sitten rokotetta Puumala-virusta vastaan, mutta käyttöön asti rokote ei ole päätynyt. EU on luvannut rahoittaa rokotekehitystä hantaviruksia vastaan. Mikään rokote-ehdokkaista ei kuitenkaan vielä ole lähelläkään myyntiluvan saamista. Hantavirustaudit sairastuttavat niin pienen määrän ihmisiä, että kliinisten tutkimusten tekeminen on vaikeaa.
Epidemioina esiintyvään Aedes aegypti -hyttysen levittämään keltakuumeeseen on sama hyvin toimiva Stamaril-rokote ollut markkinoilla jo kauan ja se toimii hyvin. Sillä rokotetaan laajalti ja se on maahantulovaatimuksena moneen Afrikan ja Etelä-Amerikan maahan.
Keltakuume-epidemioiden yhteydessä on huomattu, ettei vanhanaikainen valmistusmenetelmä pysty reagoimaan kovin nopeasti epidemioiden aiheuttamaan kysynnän kasvuun. Siksi on kehitetty uusi menetelmä, jolla valmistetaan tuota samaa rokotetta soluviljelmissä. FVR on mukana tämän uudella tavalla valmistetun keltakuumerokotteen tutkimisessa. Toiveissa on saada lähivuosina markkinoille ketterämmin valmistettava rokote, jolla ehkäistään suurten epidemioiden syntyä.
Verenvuotokuumeista suurin uhka on kuitenkin dengue-virus. Se on yleensä lievä, mutta saattaa edetä vakavaksi verenvuotokuumeeksi. Uhka liittyykin siihen, että WHO:n mukaan dengue on yleistymässä nopeammin kuin mikään muu tartuntatauti. Lisääntymisen merkittävänä syynä pidetään dengue-virusta levittämän Aedes-hyttysen elinalueiden leviämistä yhä laajemmalle ilmastonmuutoksen vuoksi. Viime vuosina pieniä dengue-epidemioita on ollut myös Euroopassa.
Markkinoilla on denguekuumetta vastaan Qdenga-rokote, jonka perussarjaan kuuluu kaksi annosta. Se on neljää elävää heikennettyä virusserotyyppiä sisältävä rokote ja tarkoitettu 4–60-vuotiaille. Suojateho on hyvä kaikkia neljää serotyyppiä kohtaan heillä, jotka ovat aiemmin sairastaneet dengue-kuumeen. Sen sijaan rokotteen suojateho on rajallinen heillä, jotka eivät ole aiemmin sairastaneet tautia. Heillä teho on osoitettu hyväksi vain serotyyppejä 1 ja 2 vastaan, mutta suojaa ei synny serotyyppiä 3 vastaan ja suojatehosta serotyyppiä 4 vastaan ei tiedetä. Rokotetta ei tällä hetkellä suositella aiemmin dengueta sairastamattomalle, koska pelkona on vaikeamman dengue-taudin kehittyminen kuin ilman rokotetta.
Parhaillaan odotetaan tuloksia lupaavasta rokotteesta, jota on tutkittu brasilialaisen Butantan Instituutin ja MSD-lääkeyhtiön yhteistyönä. Myös FVR osallistui tämän rokotteen tutkimiseen. Brasilialaisten mielestä näyttö aiemmin denguen sairastaneilla on jo nyt riittävä ja he ovat tilanneet 22 miljoonaa annosta Butantan-rokotetta jaettavaksi kansalaisilleen ensi vuoden aikana. EU:n ja muiden maiden lääkeviranomaiset odottavat vielä lopullisia tuloksia, mutta myyntilupaa odotetaan vuodelle 2027.
Uusilla ebola- ja keltakuumerokotteilla taas voitaisiin tukahduttaa uudet epidemiat jo alkuvaiheessa ja siten vähentää sairastuneiden määrää ja rajalliseen terveydenhuoltoon kohdistuvaa painetta.
Toimivalla ja valmistustavaltaan nopealla ja edullisella dengue-rokotteella estettäisiin parhaimmillaan jopa 15 miljoonaa tartuntaa ja 12 000 kuolemaa sekä satoja tuhansia sairaalahoitoja vuosittain. Toivoa verenvuotokuumeiden nujertamisesta siis on.
Sivun kuva on tekoälyn avulla luotu visualisointi verenvuotokuumeesta.
Ulla Elina Otava
infektiolääkäri, tutkijalääkäri
FVR – Suomen rokotetutkimus, Tampere
