Rotavirus

Rotavirus on yleisin lasten ripuli-oksennustaudin taudin aiheuttaja maailmassa. Rokottamattomat lapset sairastuvat rotavirusripuliin yleensä 6–24 kuukauden ikäisinä. Taudin oireita ovat usein korkea kuume, oksentelu ja ripulointi, mikä voi johtaa nestehukkaan ja elimistön kuivumiseen. Oireet kestävät keskimäärin 3–6 vuorokautta ja niiden vaikeusaste vaihtelee paljon.

‍

Ennen neuvolarokottamisen aloittamista Suomessa tarvitsi vuosittain lähes 2000 pikkulasta sairaalahoitoa rotaviruksen aiheuttaman elimistön kuivumisen takia. Lähes kaikki lapset saivat tartunnan viiden vuoden ikään mennessä, ja joka neljäs rotavirustautiin sairastunut lapsi kävi lääkärissä oireidensa takia. Tautiepidemiat ajoittuivat talveen ja kevääseen.

‍

Rotavirusrokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan

‍

RotaTeq^TM– ja Rotarix^TM-rokotteet ovat olleet Suomessa markkinoilla vuodesta 2006. Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan rotavirusrokote (RotaTeq^TM) saatiin vuonna 2009 – suurelta osin Suomessa tehtyjen tutkimusten ansiosta. Rotavirusrokote on tarkoitettu 6-12 viikon ikäisille vauvoille estämään rotavirusinfektiota. Rokote sisältää elävää, heikennettyä rotavirusta. Nykyiset rokotteet perustuvat joko ihmisen rotavirukseen tai ihmisen ja vasikan rotavirusten yhdistelmään.

‍

RotaTeq^TM-rokote annetaan kolmena annoksena siten, että lapsi saa ensimmäisen annoksen viimeistään kolmen kuukauden ikäisenä. Rokotukset voivat ajoittua esimerkiksi kolmen, neljän ja viiden kuukauden ikään (aikatauluna voi olla myös 2, 3 ja 4 kuukautta tai 2, 3 ja 5 kuukautta). Noin prosentti lapsista voi saada lievää ripulia rokotuksen jälkeen.

Rotavirusrokotteita ei suositella lapsille, joiden immuunipuolustus on heikentynyt tai joilla on ruoansulatuskanavan synnynnäinen epämuodostuma. Rokotteita ei pitäisi antaa myöskään lapsille, jotka ovat aiemmin sairastuneet suolentuppeumaan tai saaneet allergisia reaktioita rotavirusrokotteen ainesosista.

‍

Rotavirusrokote on vähentänyt merkittävästi tautia

‍

Suomessa toteutetun seurantatutkimuksen perusteella neuvolarokotusten aloittamisen jälkeen rotavirustaudista johtuvat sairaalakäynnit ja osastohoitojaksot ovat Suomessa vähentyneet yli 81 %.

‍

Rotavirusrokotteet ovat turvallisia

‍

Rokotetutkimuskeskus (nykyään FVR) on osallistunut 2000-luvulla kahteen kansainväliseen tutkimukseen, joissa on selvitetty rotavirusrokotteiden turvallisuutta ja tehoa. Toisessa tutkimuksessa verrattiin lumerokotetta ja lääkeyritys Merckin valmistamaa RotaTeq™-rokotetta, joka perustuu ihmisen ja vasikan rotaviruskantoihin. Toinen tutkimus taas selvitti lääkeyritys GlaxoSmithKline Biologicalsin valmistaman Rotarix™-rokotteen vaikutuksia lumerokotteeseen verrattuna. Rokote sisältää vain ihmisen rotavirusta.

Molemmat rokotteet osoittautuivat turvallisiksi ja tehokkaiksi. Rokotteiden todettiin estävän tehokkaasti etenkin vakavia rotaviruksen aiheuttamia ripuleita. Suojatehon eri tautimuotoja vastaan arvioitiin olevan 74–100 %.

‍

Uhkaa kehitysmaiden lapsia

‍

Ripuli uhkaa lasten henkeä vielä etenkin kehitysmaissa, missä aliravitsemus ja riittämättömät terveydenhoitopalvelut pahentavat taudin seurauksia. Rotaviruksen arvioidaan johtavan vuosittain lähes puolen miljoonan lapsen kuolemaan, koska virus leviää niin helposti. Virusta erittyy runsaasti ulosteisiin, mistä se voi siirtyä käsien välityksellä seuraavan potilaan käsiin, suuhun ja ruoansulatuskanavaan. Tauti tarttuu herkästi, vaikka hygieniasta huolehdittaisiin hyvin. Onkin epäilty, että ulosteessa olevat virukset muodostaisivat myös näkymättömiä pisaroita, jotka leviävät ilman välityksellä.

Rotavirusrokote on yleisessä rokotusohjelmassa noin 20 latinalaisen Amerikan maassa, USA:ssa, Australiassa, Etelä-Afrikassa ja viidessä Euroopan maassa. Vuonna 2012 viisi Afrikan maata aloitti rokotukset kansainvälisen rahoituksen turvin, vuonna 2013 mukaan tuli 12 uutta maata. Vaikka rokotteiden teho Afrikassa on jonkin verran huonompi, voidaan niillä potentiaalisesti estää suuri määrä (200 000-300 000) lasten kuolemia.

‍

Lähteet:

• Ruiz-Palacios GM, Pérez-Schael I, Velázquez FR, ym. Safety and efficacy of an attenuated vaccine against severe rotavirus gastroenteritis. The New England Journal of Medicine. 2006;354(1):11–22.
• Soininen M. Rotavirus- ja HPV-rokotteet ehdolla rokotusohjelmaan. Lääkärilehden uutinen. Suomen Lääkärilehti 2006;61:2317.
• Vesikari T, Matson DO, Dennehy P, ym. Safety and efficacy of a pentavalent human-bovine (WC3) reassortant rotavirus vaccine . The New England Journal of Medicine 2006;354:22–33.
• Vesikari T. Rotavirusrokote – miksi vasta nyt? Duodecim 2006;122:630–1.
• Vesikari T. Rotavirusrokotteiden uusi tuleminen. Suomen Lääkärilehti 2004;59:4251–4255.
• Vesikari, T. Rotavirusrokotteelle on selvä käyttöaihe myös Suomessa.  Suomen Lääkärilehti 2006;61:2242-4.
• THL
• Ashorn M. Suoliston, maksan ja haiman sairaudet. Kirjassa: Siimes M.A, Petäjä J. Lastentaudit, 3. painos. Helsinki: Duodecim, 2004, s. 387 ja 516.
• Parashar UD, Hummelman EG, Bresee JS, Miller MA, Glass RI. Global illness and deaths caused by rotavirus disease in children. Emerging Infectious Diseases 2003 May;9(5):565–72.
• Soriano-Gabarro M, Mrukowicz J, Vesikari T, Verstraeten T. Burden of rotavirus disease in European Union countries. The Paediatric Infectious Disease Journal. 2006;25:S7–S11.
• Vesikari T. Rota- ja muut virusgastroenteriitit. Kirjassa: Ruuskanen O, Peltola H, Vesikari T. Lasten infektiosairaudet, 2. painos. Helsinki: Pfizer, 2000, s. 167–171.
• Vesikari, T. Rotavirusrokotteelle on selvä käyttöaihe myös Suomessa.  Suomen Lääkärilehti 2006;61:2242-4.
• Vesikari T, Uhari M, Renko M. et al. A hospital-based surveillance of rotavirus acute gastroenteritis in children less than 16 years in Finland during routine Rotavirus vaccination with RotaTeq^®.
• Blazevic V., Lappalainen S., Nurminen K., Huhti L., Vesikari T. Norovirus VLPs and rotavirus VP6 protein as combined vaccine for childhood gastroenteritis. Vaccine 2011.

‍