-
Kategoriassa BlogiInfluenssa on merkittävä tauti – parempia rokotteita tarvitaan
Rokottein ehkäistävänä tautina influenssa on pulmallinen. Se on ”liikkuva maali”, koska aiheuttajaviruksia on lähtökohtaisesti neljä ja ne kaikki muuntuvat jatkuvasti ja aktiivisesti. Vaikka rokotteeseen valitaan kausittain WHO:n toimesta mahdollisimman todennäköiset seuraavalla kaudella kiertävät virukset, ei ennustaminen aina onnistu. Jos rokote vastaa hyvin seuraavan kauden valtavirusta, on kokonaistehokkuus hyvä, mutta jos vallitsevana onkin reilusti muuntunut virus, […]
-
Kategoriassa BlogiRokotekehitys elää kukoistusvaihetta – Suomella mahdollisuuksien paikka
Suomella on vahvaa, vuosikymmenten kokemukseen perustuvaa erityisosaamista korkealaatuisesta rokotetutkimuksesta. Tämän lisäksi poikkeuksellisen hyvät kansalliset tietovarannot lisäävät maamme vetovoimaisuutta kansainvälisten tutkimusinvestointien suhteen. Kun rokotteen kokonaisvaikutuksia tutkitaan suuressa mittakaavassa myyntilupaan tähtäävien tutkimusten lisäksi, saadaan kansanterveyshyödyistä tärkeätä lisänäyttöä päätösten tueksi. Rokotekehitys elää kansainvälistä kukoistusvaihetta. Kehitystyötä tehdään sekä uusien että vanhojen taudinaiheuttajien hillitsemiseksi. Uudet teknologiat, erityisesti COVID-19-rokotteista tuttu mRNA-teknologia, […]
-
Kategoriassa BlogiRokotukset ehkäisevät pitkittyviä koronaoireita
Pitkäkestoiset koronaoireet eli ns. long covid on merkittävä SARS-CoV-2-infektion haitta. Erityisen usein pitkäkestoisia oireita raportoidaan vaikeiden, sairaalahoitoa vaatineiden koronainfektioiden jälkeen, mutta long covid -oireilua voi jäädä myös lieväoireisen akuutin taudin jälkeen. Kuva rokotteiden vaikutuksesta pitkittyneitä oireita vastaan on ollut epäselvä, mutta nyt sitä on tarkentanut yhdysvaltalaistutkimus, joka julkaistiin Nature Medicine -lehdessä. Myös rokotetuille voi kehittyä pitkäkestoisia koronaoireita Tutkimus perustui yhdysvaltalaisten veteraanien […]
-
Kategoriassa BlogiKoronarokotesuoja – heikkenevä ja haavoittuva, vai säilyvä ja kestävä?
Omikronmuunnos (B.1.1.529) vaatii aiempiin variantteihin verrattuna moninkertaisen määrän koronarokotteiden tuottamia neutraloivia vasta-aineita, jotta viruksen soluun pääsy estyy. Ilman niitä seurauksena on rokotettujen läpäisyinfektiot jo muutaman kuukauden kuluttua viimeisestä rokoteannoksesta. Tulisiko koronarokotteita sen vuoksi ottaa jatkossa yhä uudestaan muutaman kuukauden välein? Piikkiproteiini väistää vasta-aineita Immuniteetti muodostuu useasta eri osasta. Parhaimmillaan limakalvojen IgA-luokan vasta-aineet estävät viruksen pääsyn […]
-
Kategoriassa BlogiKoronarokotteet ja sydänlihastulehdus
Yhdysvaltalainen COVID-19 Vaccine Safety Technical (VaST) Work Group arvioi kesäkuun 2021 lopussa, että nuorilla miehillä (12 – 39-vuotiaat) mRNA-rokotteisiin liittyy tehosteannoksen jälkeen noin 1: 30 000 riski sydänlihastulehdukseen (myokardiitti) tai sydänpussintulehdukseen (perikardiitti). Tyypillisesti tapaukset ovat tulleet viikon sisällä rokotuksesta. Miksi Euroopan lääkevirasto (EMA) ei ole raportoinut vastaavaa? Toistaiseksi lisääntynyttä sydänlihastulehduksen tai sydänpussintulehduksen riskiä ei ole […]