Toiveena terve lapsi
Jokainen odottava äiti toivoo, että sikiö kehittyisi normaalisti ja syntyvä lapsi olisi terve. Tämä toive on myös infektioiden ennaltaehkäisemisen ja raskaudenaikaisten seulontatutkimusten taustalla. Sytomegalovirus (CMV) on salakavala taudinaiheuttaja, joka voi sairastuttaa sikiön jo raskausaikana.
Sytomegalovirus (CMV) on hyvin yleinen herpesvirus, joka aiheuttaa lievän, flunssankaltaisen taudinkuvan. CMV infektio sairastetaan yleensä jo varhaislapsuudessa ja etenkin päiväkodeissa infektio leviää tehokkaasti. Virus leviää kehon eritteiden, kuten sylki ja virtsa, välityksellä. Ainoa tapa välttyä sairastumiselta on hyvä käsihygienia. Infektio on yleensä terveille lapsille ja aikuisille vaaraton, mutta immuunipuutteisille ja raskaana oleville infektio voi olla vaarallinen.
Piilevä, pirullinen sytomegalovirus (CMV)
CMV-infektion kerran saatuamme meistä tulee elinikäisiä viruksen kantajia. Herpesviruksille ominaiseen tapaan virus jää elimistöömme piiloon. Aikaisemmin sairastettu infektio ei suojaa meitä uudelta infektioita, vaan se voi puhjeta uudelleen. Sairastetusta CMV-infektiosta jää elimistöömme vasta-aineita, joiden avulla voi päätellä onko kyseessä tuore tai aikaisemmin sairastettu infektio. Myös toinen viruskanta voi aiheuttaa uuden CMV-infektion. Uusintainfektio voi puhjeta esim. immuunipuolustuksemme muuttuessa tai heikentyessä, mutta aina syytä ei saada selville.
CMV virus läpäisee istukan ja voi siirtyä äidistä sikiöön. Sikiö voi infektoitua ja tästä voi aiheutua syntyvän lapsen elämään pitkäaikaisongelmia. Suurimmassa riskissä sairastua ovat ne lapset, joiden äiti sairastaa CMV ensi-infektion raskausaikanaan ja etenkin raskauden ensimmäisellä kolmanneksella.
CMV on vauvan yleisin infektio raskausaikana
Synnynnäinen sytomegalovirusinfektio on yleisin sikiöaikainen infektio. Kehittyneissä maissa sen esiintyvyys on noin 6/1000 vastasyntynyttä ja se aiheuttaa suurimman osan sikiöiden infektioperäisistä vammautumisista.
Äidin ensi-infektion yhteydessä sikiöistä jopa 40 % saa tartunnan. Jos taas kyseessä on äidin uusintainfektio latentista eli piilevästä viruskannasta, tai
uuden viruskannan aiheuttama infektio, sikiön riski sairastua on vain 0,5–3,4 %. Koska uusintainfektiot ovat raskausaikana verraten yleisiä, merkittävä osa synnynnäisistä CMV-infektioista esiintyy lapsilla, joiden äidit ovat sairastaneet CMV-infektion ennen raskauttaan. Vajaalla puolella tautitapauksista (46–47 %) infektio on seurausta äidin ensi-infektiosta.
Vaikka sikiö sairastuisikin CMV-infektioon kohdussa, vain noin joka kymmenennellä on oireita syntyessään. Nämä lapset ovat usein sairaita ja heistä noin puolelle jää infektiosta johtuva pitkäaikaishaitta. Haitta voi olla esimerkiksi kuulovamma tai neurologisen kehityksen poikkeavuus. Valtaosa lapsista on syntyessään täysin oireettomia ja heidän ennusteensa on yleensä hyvä. Kuitenkin arviolta 10–15 %:lle näistä oireettomista lapsistakin ilmaantuu seurannassa infektion aiheuttamia kehitysongelmia.
Seulonta ja seuranta
Sytomegaloviruksen vasta-aineita ei yleensä seulota raskaana olevilta, koska tautiin ei ole parantavaa raskausaikana turvallisesti käytettävää lääkehoitoa. CMV voi aiheuttaa varhaisen keskenmenon. Ennen 12. raskausviikkoa tapahtuneissa keskenmenoissa virusvasta-aineita ei yleensä tutkita. Jos keskenmeno tapahtuu 12. raskausviikon jälkeen tai jos raskauden kulussa ilmenee ongelmia (rakenneultraäänessä infektioon viittaavia
rakennepoikkeavuuksia, sikiön kasvuongelmaa tms., selittämättömästä syystä koholla olevat äidin maksa-arvot, ennenaikainen synnytys), voidaan tutkia CMV-vasta-aineet. Jos laboratoriotulokset viittaavat tuoreeseen CMV-infektioon, raskauden kulkua ja kehittyvää lasta seurataan tarkasti äitiyspoliklinikan kontrolleissa. Syntymän jälkeen lapselle järjestetään tilanteen vaatimat tutkimukset, hoito ja seuranta. Syntyessään oireettomille lapsille järjestetään lastenlääkärin seuranta vuoden ikään asti, oireisille lapsille järjestetään lastenneurologin tarkka seuranta oireiden ja löydösten mukaan. Oireista riippumatta lapsille tehdään lähete silmälääkärille ja kuulotutkimuksiin ja kuulontutkimuksia jatketaan yleensä aina kuuteen ikävuoteen saakka.
Suomessa syntyy vuosittain noin sata sikiöaikana CMV-infektion sairastanutta lasta, joista 10–15:llä todetaan neurologinen vamma tai kuulon heikkenemä.
Ennaltaehkäisynä käsihygienia ja pian myös rokote
Raskausajan CMV-infektioon ei ole parantavaa hoitoa. Tartunnalta voi raskausaikana yrittää suojautua noudattamalla hyvää käsihygieniaa ja välttämällä eritekontakteja*. Virus tarttuu helposti varsinkin pienten lasten eritteistä. Tulevaisuudessa käytössämme on toivottavasti myös rokote CMV-infektioiden ennaltaehkäisemiseksi.
*) Laura Puhakka: Congenital Cytomegalovirus infection in Finland, Academic Dissertation 2019
KirjoittajA
Outi Laajalahti
lL, GYNEKOLOGI, tutkijaLÄÄKÄRI
FVR – Suomen rokotetutkimus