Influenssavirukset syntyivät noin 4000 vuotta sitten. Ajanlaskumme alussa, noin 2000 vuotta sitten ne jakautuivat kahteen päätyyppiin: A- ja B- influenssa. Influenssaa esiintyy monilla eläinlajeilla, mutta ihmisiin se on päässyt leviämään läheisessä kontaktissa kotieläinten, kuten siipikarjan ja sikojen kanssa.
Mikä on lintuinfluenssa?
Lähes kaikki tunnetut influenssatyypit tarttuvat lintuihin, joka on niiden pääasiallinen isäntä. Eniten huomiota ovat kuitenkin saaneet sellaiset kannat, jotka tarttuvat myös ihmisiin.
Ensisijaisesti lintuja infektoivia influenssavirustyyppejä kutsutaan usein lintuinfluenssaksi. Näistä lintuinfluenssaksi kutsutuista kannoista tunnetuin on A-influenssan virustyyppi A(H5N1), joka on kiertänyt maailmaa vuodesta 1996 lähtien ja joka infektoi pääasiassa lintuja, mutta voi tarttua myös ihmisiin. Suomessa A(H5N1) todennäköisesti tartuttaa lintuja jälleen tulevana keväänä. Myös muita lintuinfluenssamuotoja on havaittu: H5N8 saapui Suomeen muuttolintujen mukana vuonna 2021 ja H7N9 on levinnyt vuodesta 2013 alkaen. Linnuista ihmiseen voivat tarttua näiden lisäksi virustyypit H5N6 ja H9N2.
Lintuinfluenssaa esiintyy myös muilla nisäkkäillä. On monia muita viruksen alatyyppejä, jotka infektoivat mm. sikoja, hevosia ja kissaeläimiä. Eläinten influenssavirukset saattavat tarttua myös ihmisiin. Vuosittaista kausi-influenssaa aiheuttavat nykyään A-viruksen alatyypit A(H3N2) ja A(H1N1), sekä influenssa B-virukset.
Influenssavirusten nimeäminen pinta-antigeenien mukaan
Influenssaviruksen pinnalla on valkuaisainerakenteita, pintaproteiineja. Viruksen alalajien tunnistamisessa ja nimeämisessä käytetään näistä kahta, jotka ovat vähän kuin tulppaaneita ja krookuksia kukkapenkissä. H-kirjaimella merkitään hemagglutiniinia (tulppaani) ja N-kirjaimella neuraminidaasia (krookus). Tulppaaneja on 18 erilaista ja krookuksia 11. Nämä erotetaan toisistaan numeroin. Kussakin virusalalajissa on vain yhdenlaista H-tulppaania ja yhdenlaista N-krookusta. Esimerkiksi espanjantauti ja sikainfluenssa olivat alalajeiltaan A-influenssaa A(H1N1) sisältäen yhden hemagglutiini- ja yhden neuraminidaasipinta-antigeenin.
Nykyiset inaktivoidut kausi-influenssarokotteet sisältävät vaikuttavana antigeenina eri influenssakantojen hemagglutiniinia.
H=hemagglutiini (tulppaani) ja N=neuraminidaasi (krookus)
Voiko lintuinfluenssasta syntyä pandemia, ja onko siihen rokotetta?
Jos lintujen tai nisäkkäiden virusten alatyypit pääsevät risteytymään kausi-influenssavirusten kanssa, voi syntyä täysin uusi ja nopeasti leviävä virustyyppi, joka voi aiheuttaa pandemian ihmiskunnalle. Näin kävi mm. A(H1N1)-sikainfluenssapandemiassa vuonna 2009. Tulevaa lintuinfluenssapandemiaa on pyritty ennakoimaan jo noin 20 vuoden ajan. Vuosina 2007–2010 Suomessa tutkittiin lintuinfluenssapandemian varalta H5N1-rokotteita. Olemme onnekkaita, että pandemiarokotteita ei ole tarvinnut ottaa käyttöön.
Tieteellistä tutkimusta tulee jatkaa, jotta tarvittaessa on valmius valmistaa rokotteita influenssapandemioita vastaan.
Mahdollisia uusia uhkaavia virusmuotoja etsitään maailmalta aktiivisesti pienistäkin tautirypäistä, jotta niihin voidaan reagoida ajoissa.
Vaihtelevista pintarakenteista riippumatta (kuva yllä) influenssaviruksilla on sisällään kaikille alatyypeille yhteisiä ja siis samanlaisia rakenteita. Jos onnistutaan kehittämään toimiva rokote näitä vastaan, on käytössämme valmis rokote minkä tahansa influenssapandemian käynnistyessä. Tällaista universaalia paninfluenssarokotetta testataan jo kliinisissä tutkimuksissa.
Lintuinfluenssa nyt
Vuodesta 2020 alkaen on Euroopan luonnonvaraisissa linnuissa esiintynyt runsaasti A(H5N1) -virusta. Kyseinen virus on ns. korkeapatogeeninen eli se voi aiheuttaa vakavia sairauksia lintupopulaatioissa, ja sen tiedetään voivan siirtyä linnuista ihmisiin. Vuonna 2023 virus aiheutti myös Suomessa luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemia ja vuoden 2023 aikana Suomessa todettiin laaja lintuinfluenssa A (H5N1)- viruksen aiheuttama epidemia turkiseläimillä. Tänä talvena 2024-25 A(H5N1) on levinnyt myös Pohjois-Amerikassa nautakarjaan ja siipikarjaan, ja sitä myöten myös ihmisiin, jotka ovat tekemisissä niiden kanssa. Useimmat tartunnat ihmisillä ovat olleet lieviä, mutta vakaviakin tapauksia on havaittu. Ainakaan toistaiseksi ei ole viitettä, että virus tarttuisi ihmisestä toiseen.
Lintuinfluenssaa vastaan on käytössä useampikin kaupallinen rokote, joita voidaan päivittää nopeasti tarpeen mukaan. Tällä hetkellä kiertävän A(H5N1)-kannan torjuntaan ei ole vielä rokotetta teollisessa tuotannossa. Euroopan lääkeviranomainen on kuitenkin hyväksynyt käyttöön toisen, A(H5N8)-kannan pintarakenteita sisältävän lintuinfluenssarokotteen. Kyseisen rokotteen arvioidaan antavan ristisuojaa tällä hetkellä kiertävää A(H5N1) kantaa vastaan. Suomessa alettiin viime kesänä, ensimmäisenä maana koko maailmassa, tarjota A(H5N8) rokotetta lintuinfluenssalle altistuville, riskiryhmiin kuuluville, turkiseläinten, siipikarjan ja luonnonvaraisten lintujen kanssa tekemisissä oleville sekä laboratoriotyössä virukselle mahdollisesti altistuville henkilöille. FVR tekee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa yhteistyötä tutkimuksessa, jossa selvitetään tämän lintuinfluenssarokotteen aikaansaamia puolustusvasteita.
TIME-lehden mukaan Suomi on yksi maailman edelläkävijöistä lintuinfluenssan torjunnassa, erityisesti rokotusten osalta.
Lähteet:
TIME: Scientists Are Racing to Develop a New Bird Flu Vaccine
https://www.cdc.gov/flu/about/viruses/types.htm
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/lintuinfluenssa
Nohynek & Helle. One health, many interpretations: vaccinating risk groups against H5 avian influenza in Finland. Eurosurveillance 2024. https://www.eurosurveillance.org/content/10.2807/1560-7917.ES.2024.29.25.2400383
Meillä on erityistehtävä: sinun terveytesi
KirjoittajA
Ulla Elina Otava
infektiolääkäri, tutkijalääkäri
FVR – Suomen rokotetutkimus, Tampere
KirjoittajA
Ritva Syrjänen
LT, erikoistutkija
FVR – Suomen rokotetutkimus, Tampere