Yhdysvaltalainen COVID-19 Vaccine Safety Technical (VaST) Work Group arvioi kesäkuun 2021 lopussa, että nuorilla miehillä (12 – 39-vuotiaat) mRNA-rokotteisiin liittyy tehosteannoksen jälkeen noin 1: 30 000 riski sydänlihastulehdukseen (myokardiitti) tai sydänpussintulehdukseen (perikardiitti). Tyypillisesti tapaukset ovat tulleet viikon sisällä rokotuksesta. Miksi Euroopan lääkevirasto (EMA) ei ole raportoinut vastaavaa?
Toistaiseksi lisääntynyttä sydänlihastulehduksen tai sydänpussintulehduksen riskiä ei ole todettu Euroopassa
Euroopan lääkevirasto luonnollisesti on seurannut koronarokotteisiin liittyvää mahdollista myokardiitin ja/tai perikardiitin riskiä. Eurooppalaisen aineiston (EudraVigilance database) perusteella toukokuun loppuun 2021 mennessä myokardiittia oli EU:n alueella (+ Norja, Islanti ja Liechtenstein) todettu 122 tapausta, joilla oli ajallinen yhteys Euroopassa yleisesti käytettyyn Comirnaty-rokotteeseen (yhteensä 160 miljoonaa annettua rokotetta). Todettuja tapauksia oli siis vähemmän kuin 1: 1 000 000 rokoteannosta kohden. Normaalisti myokardiittia esiintyy noin 1–10 tapausta 100 000 kohti vuodessa (eli 0,2–2 tapausta miljoonaa kohden viikossa). Näin ollen rokotus ei näytä väestötasolla nostavan riskiä.
Todettujen sydänlihastulehdusten määrä suhteessa annettuihin rokoteannoksiin on sama myös Modernan mRNA-rokoteteknologiaan pohjaavalla koronarokotteella: 16 tapausta 19 miljoonalla rokotetulla. Vastaavasti todettujen sydänpussintulehduksen määrät ovat olleet 126 Comirnatyllä ja 18 Modernan rokotteella (sydänlihastulehdus ja sydänpussintulehdus esiintyvät usein yhtä aikaa, siksi tapausmäärät ovat lähes identtiset). Eurooppalaisessa aineistossa sydänlihastulehduksen riski ei näytä riippuvan käytetystä rokoteteknologiasta, sillä AstraZenecan Vaxzevria-rokotteen saaneilla on tapauksia raportoitu käytännössä yhtä suurella todennäköisyydellä kuin mRNA-rokotteen saaneilla (myokardiittia 38 tapausta ja perikardiittia 47 tapausta ja 40 miljoonaa annettua rokoteannosta). Kahdella miljoonalla Janssenin (Johnson & Johnson) koronarokotteen saaneella oli todettu yksi perikardiitti eikä yhtään myokardiittia toukokuun 2021 loppuun mennessä.
Uskon valtaosan nuorista aikuisista ottavan koronarokotteen.
– Mika Rämet
Rokotusten edetessä tieto luonnollisesti vielä lisääntyy, mutta koska mRNA-rokotteita oli annettu jo toukokuun 2021 loppuun mennessä EU:n alueella noin 180 miljoonaa annosta, on signaali mahdollisen sydäntulehduksen suhteen hyvin heikko. Tämän tiedon pohjalta EMA ei ole toistaiseksi voinut tehdä johtopäätöstä, että mRNA-rokotteisiin liittyisi kohonnut sydänlihastulehduksen riski. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö Yhdysvalloissa todettu riski nuorilla miehillä tehosteannoksen jälkeen voisi olla todellinen, mutta ainakaan erityisen suuresta ongelmasta ei eurooppalaisen tiedon perusteella ole kyse. Suomessa koronarokotteisiin on ajallisesti tunnistettu yhdistyneen vähemmän kuin viisi sydänlihastulehdusta (annettuja rokoteannoksia yli 4 miljoonaa).
Nuorten aikuisten kannattaa ottaa koronarokote
Vaikka sydänlihastulehduksen yhteys koronarokotteisiin on eurooppalaisen aineiston valossa vielä epävarma, ja yhdysvaltalaisen aineiston perusteella tapaukset ovat tyypillisesti olleet lieviä ja ohimeneviä, on mielestäni oleellista tunnistaa kyseisen haittavaikutuksen mahdollisuus. Jos rokotettu saa sydänlihastulehdukseen sopivia selkeitä oireita kuten rintakipua, hengenahdistusta ja/tai sydämentykytystä, tulee hänen hakeutua terveydenhuollon yksikköön sydänfilmin ja sydänlihastulehduksen merkkiaineen (troponiini) määrittämiseen. Erityisen tärkeää on välttää fyysistä rasitusta, kuten infektioiden ja kuumeen aikana yleensäkin, koska sydänlihastulehdukseen liittyy rasituksessa rytmihäiriöriski.
Yhteenvetona voin todeta olevani täysin samaa mieltä yhdysvaltalainen tartuntatautiviranomaisen (Centers for Disease Control and Prevention, CDC) näkemyksen kanssa: ”The known and potential benefits of COVID-19 vaccination outweigh the known and potential risks, including the possible risk of myocarditis or pericarditis. We continue to recommend COVID-19 vaccination for anyone 12 years of age and older”
Kun huomioi tuoreen norjalaistutkimuksen, jossa todettiin joka toisella koronataudin saaneella 16–30 -vuotiaalla vielä kuuden kuukauden kuluttua infektiosta edelleen oireita (maku- tai hajupuutos, heikotus, hengenahdistus, keskittymiskyvyttömyys, muistihäiriöitä), niin vaaka painuu vielä entistä vankemmin koronarokotteen ottamiseen.
Kirjoittaja
Mika Rämet
LT, LASTENTAUTIOPIN JA KOKEELLISEN IMMUNOLOGIAN PROFESSORI
FVR – Suomen rokotetutkimuksen lääketieteellinen johtaja