Infektiolääkärin blogi: Rokotteet torjuvat mikrobilääkeresistenssiä
Lääkeresistenttien bakteerien lisääntyminen on yksi maailman suurimmista terveysuhista, ja sen torjuminen on kansanterveydellisesti erittäin tärkeää. Tautien ennaltaehkäiseminen rokotteilla vähentää antibioottien käyttöä ja auttaa hidastamaan lääkkeille vastustuskykyisten superbakteerien kehittymistä (WHO).
Antimikrobiresistenssin vuoksi menehtyy vuosittain miljoonia ihmisiä (WHO). Tilanne kuitenkin vaihtelee paljon maittain ja alueittain. Suomessa tilanne on melko hyvin hallinnassa, Pohjois-Eurooppaa enemmän resistenssiä esiintyy Etelä- ja Itä- Euroopassa sekä Aasian maissa, erityisesti Intia on monen vastustuskykyisen mikrobin alkuperämaa. Intiassa menehtyy arviolta 60 000 vastasyntynyttä vuosittain vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin infektioihin. Maailmanpankki arvioi, että inhimillisen hinnan lisäksi antimikrobiresistenssi voi aiheuttaa 1000 miljardin Yhdysvaltain dollarin ylimääräiset terveydenhuollon kustannukset vuoteen 2050 mennessä.
Mikä on mikrobilääkeresistenssi?
Mikrobilääkeresistenssillä eli antimikrobiresistenssillä (AMR) tarkoitetaan mikrobien, eli virusten, bakteerien, sienien ja loisien, kykyä vastustaa niihin kohdistuvia lääkkeitä, niin sanottuja antimikrobeja. Usein bakteerien kohdalla puhutaan antibioottiresistenssistä.
Mikrobit voivat olla luonnostaan vastustuskykyisiä lääkkeelle sen vaikutusmekanismista johtuen. Mikrobien evoluution myötä niille voi kehittyä kyky vastustaa yhä useampia lääkkeitä, jos mikrobilääkkeitä on runsaasti ympäristössä. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun ruoantuotannossa käytetään antibiootteja tai homeenestoaineita. Näin on myös silloin, kun antimikrobilääkkeitä käytetään runsaasti terveydenhuollossa. Siksi mikrobilääkkeitä ei koskaan saisi käyttää kevyin perustein tai turhaan.
Mikrobia, joka on laajasti resistentti eli vastustuskykyinen mikrobilääkkeille, sanotaan moniresistentiksi. Tärkeitä vastustuskykyisiä mikrobeja ovat esimerkiksi MRSA, ESBL-kannat, XDR-tuberkuloosi, HIV-virus, monet candida-sienet sekä malarialoinen.
Infektioiden ennaltaehkäisy hidastaa antibioottiresistenssiä
Antibioottiresistenssiin ei ole yksittäistä ratkaisua, vaan se on monitieteellinen haaste. Yhteisen terveyden hyväksi tarvitaan kaikkien panosta.
Tärkein toimenpide antibioottiresistenssin maailmanlaajuisen leviämisen estämiseksi on infektioiden vähentäminen.
WHO:n pääjohtaja Edros Adhanom Ghebreyesus lausui jo tammikuussa 2020 puheessaan, että koskaan ei antibioottiresistenssin uhka ole ollut näin suuri eikä ratkaisuiden tarve näin kiireinen. YK:n 79. yleiskokouksen Antibioottiresistenssikokous asetti syyskuussa 2024 tavoitteen vähentää antibioottiresistenssiin liittyviä vuosittaisia kuolemia 10 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Kokouksen raportti (ks. lähteet) painottaa rokotteiden saatavuuden parantamisen tärkeyttä antibioottiresistenssin torjunnassa. Raportissa käsitellään monipuolisesti 44 rokotetta (kohdistuvat 24 tärkeimpään taudinaiheuttajaan), jotka on valittu resistenttien infektioiden määrän, sekä niiden aiheuttaman korkean kuolleisuuden ja laajan antibiootinkäytön perusteella. Raportin mukaan jo nykyään markkinoilla olevat rokotteet voisivat vuosittain vähentää 142 miljoonaa antibioottiannosta ja yli 100 000 resistenssiin liittyvää kuolemaa.
Pneumokokkirokotus vähentää tauteja
Vaikka rokotusten vaikutukset antibioottiresistenssiin ovat epäsuoria, ne ovat merkittäviä. Hyvä esimerkki rokotusten vaikutuksista antibioottiresistenssiin on raportissa esitelty pneumokokkitautien ehkäisy rokotuksin. Rokotusten ansiosta pneumokokkitaudit ovat vähentyneet lapsiväestössä, samalla pneumokokkibakteerien antibioottiresistenssi on merkittävästi vähentynyt. Kun tautimäärät vähenevät, myös resistenssiä lisäävää antibioottien käyttöä on vähemmän, sillä välikorvatulehdus on lasten yleisin antioottihoidon syy ja pneumokokki on yleisin välikorvatulehduksen aiheuttaja. Pikkulasten pneumokokkirokotukset ovat vähentäneet myös aikuisten keuhkokuumeita. Jos pneumokokin maailmanlaajuinen rokotekattavuus saadaan nostettua 90 prosenttiin pikkulapsilla ja iäkkäillä, voidaan resistenssiin liittyviä kuolemia vähentää yli 27 000:lla vuosittain.
Influenssarokotus vähentää antibiootin käyttöä
Myös influenssarokotukset torjuvat antimikrobiresistenssiä; kun influenssaa on vähemmän, sen seurauksena ilmaantuvia antibiooteilla hoidettavia bakteeritauteja, kuten keuhkokuumetta, on vähemmän. Vuosittainen influenssarokotus on paras suoja influenssaa ja sen bakteeriperäisiä jälkitauteja vastaan.
Lisäksi YK:n raportissa mainitaan Neisseria gonorrheae -bakteerin aiheuttama tippuri, joka on yleistynyt viime vuosina. Gonokokkina tunnettu bakteeri on kehittänyt lähes kaikki mahdolliset mekanismit antibiootteja vastaan, minkä vuoksi tippurin hoito on muuttunut useasti vuosikymmenien aikana. Muutaman vuoden kuluttua saatamme olla tilanteessa, jossa meillä ei enää ole tehokasta kerta-annoshoitoa lapsettomuutta aiheuttavaan tippuriin. Meningokokkia eli Neisseria meningitidis -bakteeria vastaan kohdistetut rokotteet näyttävät tuovan osittaista suojaa myös tippuria vastaan.
Rokotteet ehkäisevät antibioottiresistenssiä kahdella tavalla:
- vähentämällä itse tautia, kuten pneumokokkirokote
- vähentämällä turhaa antibiootin käyttöä, kuten influenssarokote.
FVR:ssä tehdään parhaillaankin rokotetutkimusta pneumokokki- ja meningokokkitautien, sekä influenssan tehokkaammaksi ehkäisemiseksi rokotteilla. Tämä tutkimustyö osaltaan torjuu antimikrobiresistenssin aiheuttamaa merkittävää terveysuhkaa.
Lähteet:
Antimicrobial resistance (WHO)
Jesudason T. Impact of vaccines in reducing antimicrobial resistance. Lancet Microbe. 2025 Jan;6(1).
Huttunen R, Nazarenko S. Miten käy ihmisen ilman antibiootteja. Helsinki: Into; 2021.
Meillä on erityistehtävä: sinun terveytesi
KirjoittajA
Ulla Elina Otava
infektiolääkäri, tutkijalääkäri
FVR – Suomen rokotetutkimus, Tampere