Ilman sairaalahoidon tarvettakin influenssaan usein liittyvät korkea kuume, jäsen- ja päänsäryt ja voimakas sairaudentunne sekä pitkään jatkuva yskä ja väsymys ovat hyviä syitä ottaa influenssarokote – kuten myös jälkitauteina esiintyvät keuhkokuume, korvatulehdukset ja poskiontelotulehdukset. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat he, joilla on taustalla perussairauksia, kuten sydän- tai keuhkosairauksia. Influenssan myötä Iäkkäiden yleiskunto voi heikentyä niin merkittävästi, että he eivät enää kykene itsenäiseen elämään.

Lähes jokaisella on lähipiirissään henkilöitä, joilla on riski sairastua erityisen vakavaan influenssaan.

Influenssarokotukset Suomessa 

Ikääntyneiden influenssarokotuskattavuus on ollut nousussa Suomessa jo useiden vuosien ajan. Valtakunnallisen rokotusrekisterin mukaan 65 vuotta täyttäneistä lähes 63 % otti influenssarokotteen kaudella 2021–2022 (Lähde: THL). Tämä jää kuitenkin vielä jälkeen EU:n tavoitteesta saavuttaa 75 % kausi-influenssarokotusten kattavuus vanhempien ikäryhmien ja kroonisia sairauksia sairastavien keskuudessa. Kattavuudessa on myös suuria alueellisia eroja.

Maksuttomaan influenssarokotukseen ovat oikeutettuja Suomessa raskaana olevat, kaikki 65 vuotta täyttäneet, alle 7-vuotiaat lapset, sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat sekä varusmiespalveluksensa aloittavat miehet ja vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat naiset. Muut henkilöt voivat huolehtia rokotesuojastaan joko työterveyden kautta tai omakustanteisesti.

Suomessa on myös apteekista reseptillä saatavilla 60 vuotta täyttäneille tarkoitettu korkea-annoksinen influenssarokote, joka sisältää suuremman annoksen rokoteantigeenejä tavanomaiseen rokotteeseen verrattuna. Korkea-annoksinen influenssarokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan ja se on omakustanteinen.

Rokotteiden kehitys jatkuu 

Influenssavirus on nopeasti muuntuva ja useita virustyyppejä kiertää maailmalla vaihtelevasti ja ennustamattomasti kausittain. Tästä syystä rokotetta on päivitettävä lähes vuosittain ja influenssarokotteen kehitys on ns. liikkuva maali. Vaikka rokotteen tehokkuus eri influenssakausilla vaihteleekin, ehkäisee otettu rokote merkittävästi inhimillistä kärsimystä.

Korkea-annoksisten rokotteiden lisäksi tällä hetkellä tutkitaan myös muita keinoja parantaa influenssarokotteiden tehoa, mm. tehosteaineita (adjuvantti) lisäämällä. Myös uudenlaisia, nykyistä nopeampia rokotteiden valmistusmenetelmiä kehitellään, jotta päätös käytettävistä antigeenistä voitaisiin tehdä mahdollisimman myöhään vallitsevien viruskantojen mukaisesti.

FVR – Suomen rokotetutkimus on ollut mukana useissa ikääntyvien rokotesuojan parantamiseen tähtäävissä tutkimuksissa, esimerkiksi RS-virukseen ja influenssaan liittyen. Yhteistyössä tutkimuksiin osallistuvien vapaaehtoisten kanssa edistämme Maailman terveysjärjestön (WHO) ajamaa tavoitetta: elinikäistä rokotesuojaa vauvasta vaariin.