Millainen tauti on influenssa, kenelle se on vakavin ja miten siltä voi suojautua? 

Kausi-influenssa on influenssaviruksen aiheuttama yleinen ylähengitystieinfektio, jota esiintyy epidemiana joka talvi. Poikkeuksen teki koronapandemia, jonka eritystoimet estivät myös influenssavirusten normaalin kierron. Influenssan oireita ovat korkea kuume, sekä lihas- ja pääkipu, huonovointisuus ja erilaiset hengitystieoireet. Erityisen vakava influenssa voi olla iäkkäille ihmisille, raskaana oleville ja pikkuvauvoille, sekä henkilöille, joilla muista syistä vastustuskyky taudinaiheuttajia vastaan on heikko. Influenssaa seuraavat usein myös ikävät jälkitaudit, tavallisimmin korvatulehdus ja keuhkoputkentulehdus.

Influenssa tarttuu ja leviää helposti kosketuksen tai pisaroiden välityksellä esimerkiksi yskiessä ja aivastaessa. Tärkeitä ennaltaehkäisykeinoja ovat huolellinen käsihygienia ja influenssarokotus. On arvioitu, että talousahdingossa painivan terveydenhuollon kuluja voidaan säästää vuositasolla Euroopassa jopa 332 miljoonaa euroa influenssarokottamisen keinoin, kun influenssan hoitoon liittyvät potilaskäynnit vähenevät (Vaccines Europe, 2022).

Vuosittain Euroopassa todetaan noin 50 miljoonaa tautitapausta ja influenssaan tai sen jälkitauteihin menehtyy 15,000–70,000 ihmistä. (Lähde: Vaccines Europe, 2022)

Käytössä on jo influenssarokotteita. Miksi rokotteita yhä tutkitaan? 

Influenssaa aiheuttavat kausittain kiertävät influenssa A ja B -virukset, jotka vaihtuvat ja muuntuvat jatkuvasti. Rokotteeseen valitaan vuosittain mahdollisimman todennäköiset seuraavalla kaudella kiertävät virukset. Rokotteen teho vaihtelee vuosittain ja riippuu siitä, kuinka hyvin viruskantojen ennustaminen on onnistunut. Influenssarokotteita tutkitaan, jotta käyttöön saadaan rokotteita, jotka vastaavat kullakin epidemiakaudella kiertäviä viruskantoja nykyistä paremmin.

Influenssarokotteen suojatehoon vaikuttaa myös ihmisen immuunipuolustus. Tutkimusten avulla pyritään löytämään mahdollisimman toimiva rokote erityisesti riskiryhmiin kuuluville alle 3-vuotiaille pikkulapsille ja vanhuksille. Yksi tutkimuksen kohde on myös pitkäkestoisen suojan antava universaali influenssarokote, jota ei tarvitsisi ottaa vuosittain. Influenssarokotteiden tutkimista jatketaan myös niiden käyttöönoton jälkeen. Esimerkkinä tästä mainittakoon mm. iäkkäille tarkoitettu korkea-annoksinen influenssarokote, jonka laajempia hyötyjä arvioitiin Suomessakin mittavassa FinFluHD-tutkimuksessa. Tutkimus valitettavasti keskeytettiin koronapandemian vuoksi.

Mitä influenssarokotetutkimuksilla on saatu aikaan? 

Rokotetutkimusten ja niihin osallistuvien vapaaehtoisten ansiosta käyttöön saadaan influenssalta paremmin suojaavia rokotteita. Niiden myötä myös kansalliset rokotusohjelmat päivittyvät. Kuten jo aiemmin totesin, influenssarokottamisella on ehkäisty merkittävästi taudista johtuvaa kärsimystä ja kuolemia, sekä kevennetty terveydenhuollon taakkaa. Silti, turhaa kärsimystä koetaan joka talvi: esimerkiksi alle 3-vuotiaiden pikkulasten influenssarokotuskattavuus oli maassamme korkeimmillaankin 42 % ennen koronapandemiaa (THL).

Maksuttomaan influenssarokotteeseen oikeutetuille lapsille (6 kuukauden ikäisistä 6-vuotiaisiin) on osana kansallista rokotusohjelmaa Suomessa varattu pistettävää rokotetta alle 2-vuotiaille ja nenäsumutteena annettavaa rokotetta 2-6 vuotiaille. Molempia on tutkittu laajasti myös Suomessa.

Tällä hetkellä esimerkiksi nenäsumutteena annettava rokote torjuu 5-8 influenssaa kymmenestä. Usein rokotteesta huolimatta saatu läpäisyinfektio on lievempi kuin rokottamattoman sairastama infektio.

2000-luvulla Suomessa tehtyjen rokotetutkimusten ansiosta kansalaiset saavat nykyään nelitehoisen influenssarokotteen aiemman kolmitehoisen sijaan, mikä tarkoittaa parempaa suojaa tautia vastaan. Sitä tavoitellaan myös kasviperäisellä influenssarokotteella, jonka käyttöönottoa tutkimusten perusteella parhaillaan arvioidaan.

Minkälainen olisi paras mahdollinen influenssarokote tulevaisuudessa?

Kenen on tärkeää ottaa influenssarokote? 

Influenssarokote on erityisen tärkeä ihmisille, joilla on riski sairastua vakavaan tautiin. Suuri osa influenssapotilaista on lapsia. Arvioiden mukaan keskimäärin 20-30 % lapsista sairastuu joka talvi influenssaan, ja päiväkotilapsilla on todettu jopa 50 %:n sairastuvuuslukuja (Duodecim). Pikkulasten suojaaminen tehokkaalla rokotteella on tärkeää ja suojaa myös lähipiiriä. Toinen tärkeä kohderyhmä ovat ikäihmiset. Iäkkäiden riski sairastua vakavaan, sairaalahoitoa vaativaan tautiin on merkittävästi korkeampi kuin nuorilla perusterveillä aikuisilla. 

Miksi osallistuisin rokotetutkimukseen?

Rokotteilla parannetaan ihmisten elämänlaatua ennaltaehkäisemällä sairauksia. Niillä on keskeinen rooli maailmanlaajuisessa epidemioihin varautumisessa. Korkeatasoisen rokotetutkimuksen ansiosta käyttöön saadaan uusia rokotteita ja siten parannetaan ihmisten suojaa vakavia tauteja vastaan. Tutkimusten avulla myös kansalliset rokotusohjelmat päivittyvät. Osallistumalla rokotetutkimukseen voi laajentaa omaa tai lapsen rokotesuojaa ja saada huomisen rokotteet jo tänään. Tutkimuksien toteuttaminen on tarkoin valvottua ja osallistuvien turvallisuus on tärkein prioriteetti.