Rekisteritutkimukset
FVR toteuttaa RWE-tutkimuksia (Real World Evidence), jotka perustuvat kansallisten terveysrekisterien hyödyntämiseen rokotusten tutkimisessa.
Rekisteritutkimuksella tarkoitetaan tieteellistä tutkimusta, jossa tutkimusaineisto muodostuu erilaisista rekisteritiedoista. Rekisteritutkimuksissa ei oteta yhteyttä tutkittaviin, vaan tutkimukset toteutetaan viranomaisen tutkimusluvalla. Henkilötietojen käyttöön tieteellisessä tutkimuksessa tarvitaan rekisterinpitäjän tai Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomaisen Findatan tietolupa. Tyypillisesti rekisteritutkimukset koskevat hyvin suurta väestöä, joissakin tapauksissa tutkimuksen kohteena on koko Suomen väestö.
Rekisteritutkimuksissa hyödynnetään Suomen kansallisia terveysrekistereitä ja -tietovarantoja, jotka ovat koko maan laajuisia, kattavia, ajantasaisia, ja yhdistettävissä toisiinsa. Käytämme tutkimuksissa esimerkiksi seuraavia rekistereitä:
- Digi- ja väestötietoviraston väestörekisteri
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eri rekisterit
- Tartuntatautirekisteri
- Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri (Hilmo)
- Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusrekisteri (Avohilmo)
- Rokotusrekisteri
- Syntyneiden lasten rekisteri
- Kansaneläkelaitoksen (KELA) etuusrekisterit
- Kanta-palvelujen potilastiedon arkisto
- Reseptikeskuksen rekisteri
- Tilastokeskuksen rekisterit (kuolinsyyt ja väestön demograafiset muuttujatiedot).
FVR:n käynnissä olevat rekisteritutkimukset
Rekisteritutkimus lasten PCV-rokotusohjelmasta Suomessa
Kyseessä on tieteellinen tutkimus, jossa tutkitaan pneumokokkitaudin tautitaakkaa Suomessa nykyisen pikkulasten pneumokokkirokotusohjelman aikana (10-valenttinen pneumokokkikonjugaattirokote, PCV10). Tutkimus toteutetaan käyttämällä valtakunnallisten terveysrekisterien tietoja.
Rekisteritutkimus aivokalvontulehdusten tautitaakasta
Aivokalvontulehdus (meningiitti) on harvinainen, mutta vakava sairaus. Monet eri bakteerit voivat aiheuttaa aivokalvontulehduksen. Tässä tutkimuksessa kuvataan kaikki vuosina 1995- 2022 sairastetut meningiittitapaukset Suomessa. Erityistä huomiota kiinnitetään Neisseria meningitidis -bakteerin aiheuttamiin tauteihin.
Invasiivinen meningokokki-infektio (IMD) voi olla kohtalokas ja aiheuttaa merkittäviä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia jälkiseurauksia sairastuneille. Suomessa ei aiemmin ole tehty kattavaa tutkimusta IMD:n pitkäaikaisvaikutuksista.
Leikki-iässä annetun hinkuyskärokotteen tehokkuus ja vaikuttavuus Suomessa – rekisteripohjainen tutkimus
Väestöpohjainen kansallisiin rekistereihin pohjautuva hinkuyskätutkimus alle 14-vuotiailla lapsilla Suomessa 1995-2019. Tutkimuksessa arvioidaan esikouluiässä annetun hinkuyskärokotteen tehokkuutta kohorttiasetelmassa, ottaen huomioon aiemmat rokotukset ja rokottamisesta kulunut aika. Esikouluiässä annetun rokotteen vaikutusta arvioidaan myös vertaamalla hinkuyskän ajallista esiintyvyyttä sen mukaan, kuuluiko kyseinen rokotusannos rokotusohjelmaan vai ei. Lisäksi kartoitetaan hinkuyskän esiintyvyyttä suhteessa ikään, ajankohtaan, maantieteelliseen alueeseen, rokotusstatukseen ja sairaalahoitoon.
COVID-19-rokotteen tehokkuus vakavaa tautia vastaan riskiryhmissä Suomessa
Tieteellinen tutkimus, jossa tutkitaan COVID-19 rokotteen (Pfizer-BioNTech) tehokkuutta vakavaa tautia vastaan 65 vuotta täyttäneiden, sekä 12 vuotta täyttäneiden vakavalle COVID-19 taudille sairautensa tai lääkityksensä takia alttiiden, keskuudessa Suomessa. Tutkimus toteutetaan käyttämällä valtakunnallisten terveysrekisterien tietoja.