Sytomegalovirus CMV

Synnynnäinen sytomegalovirusinfektio

Kuva Sytomegaloviruksesta

Sytomegalovirus voi aiheuttaa vastasyntyneelle vakavan infektion. Raskauden aikana sairastettu CMV-infektio on äidille itselleen yleensä oireeton. Sikiölle se voi aiheuttaa vaikean infektion haitaten sen kehitystä ja kasvua, ja johtaen pahimmillaan lapsen vammautumiseen.

Sytomegalovirus (CMV) kuuluu herpesvirusten ryhmään. Tartuttuaan CMV jää muiden herpesvirusten tapaan piileväksi elimistön soluihin, josta se pystyy uudelleen aktivoitumaan (1, 2).

CMV-infektion itämisaika on noin 1 kk ja tartunnan voi saada vain toiselta ihmiseltä. Tartunnan saaneella CMV erittyy sylkeen, kyyneliin sekä eritteisiin. Se leviää sukupuoliyhteydessä, sekä veren, virtsan, syljen, elin- ja luuytimensiirron ja äidinmaidon välityksellä (3). Virusta erittyy myös taudin uudelleen aktivoitumisen yhteydessä. Sytomegaloviruksen tartuttajia ovat erityisesti alle 3-vuotiaat lapset (4).

CMV-infektio on yleensä oireeton. Vain noin 5 % sairastuneista saa mononukleoosin kaltaisia oireita (matala-asteinen kuumeilu, kurkkukipu, päänsärky, imusolmukkeiden suureneminen sekä nielurisojen turpoaminen). Laboratoriokokeissa voidaan todeta maksa-arvojen suurenemista ja verenkuvassa suuria valkosoluja, sekä valkosolujen ja verihiutaleiden vähyyttä. Tauti paranee yleensä itsestään muutaman viikon kuluessa (1, 5). Sikiöille, keskosille sekä immuunipuutteisille henkilöille tauti voi olla hengenvaarallinen (3).

Hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi videon.
Outi Laajalahti, alueen johtava lääkäri FVR – Suomen rokotetutkimuksesta kertoo sytomegaloviruksesta.

Esiintyvyys

Sytomegalovirus on maailmanlaajuisesti yleisin sikiön infektion aiheuttaja, CMV-infektiota esiintyy 0.2–1 % raskauksista (3, 6). Vihurirokon hävittyä se on yleisin ei-perinnöllisen kuulovian ja keskushermoston kehitysviiveen aiheuttaja (6).

Synnynnäisen CMV-infektion esiintyvyys vaihtelee suuresti. Kehittyneissä maissa 30–50 % hedelmällisessä iässä olevista naisista ei ole sairastanut CMV-infektiota (7). 1–4 % raskaana olevista naisista sairastaa infektion ensimmäisen kerran raskausaikana (8). Raskauden ensimmäisellä kolmanneksella virus siirtyy sikiöön 30–35 % tapauksista, ja tartunnan saaneista sikiöistä 10–15 % sairastuu synnynnäiseen CMV-infektioon. Äidin aiemmin sairastetun CMV-infektion uudelleen aktivoituminen tai infektio uudella CMV-kannalla raskausaikana aiheuttaa sikiölle huomattavasti pienemmän tartuntariskin (1,2 %). Tartunnan saaneen sikiön riski oireiseen infektioon on saman suuruinen, olipa kyseessä äidin primääri-infektio tai uudelleen infektoituminen (9, 10).

Synnynnäisen infektion riskit

Suurin osa CMV-infektion sikiöaikana saaneista lapsista syntyy oireettomina. Raskauden aikainen CMV-infektio voi kuitenkin aiheuttaa monenlaisia ongelmia kuten keskenmenoja ja ennenaikaisia synnytyksiä, sekä sikiön kasvun viivästymistä, aivojen kehittymättömyyttä, kehitysvammaisuutta, neurologisen kehityksen viivästymistä ja etenevää kuulonalenemaa (6, 7). Sikiöaikana tartunnan saaneista lapsista 18 %:lla todetaan klassisia synnynnäisen CMV-infektion oireita (maksan ja pernan suurentumista, trombosytopeenista purpuraa, aivojen kehitysvaurioita ja sensorineuraalista kuulonalenemaa), osa lapsista menehtyy oireisiin (7, 8). Sensorineuraalinen kuulonalenema on etenevä, ja vain alle puolella lapsista se on todettavissa syntymähetkellä (7). Myöhemmin lapsuudessa tai nuoruudessa havaittavat kuulo- tai näkövauriot, sekä henkinen kehitysviive, voivat olla seurausta sikiöaikana sairastetusta CMV-infektiosta (1). USA:ssa arvioidaan syntyvän vuosittain noin 28000 lasta, joilla on synnynnäinen CMV infektio (10). Suomessa vastaava luku on noin 60–120 lasta vuodessa (11).

Raskausajan ja synnynnäisen CMV-infektion toteaminen ja hoito

Primäärin infektion toteaminen raskausaikana on haastavaa. Synnynnäistä CMV-infektiota epäillään, jos alku- tai keskiraskauden UÄ-seulontatutkimuksessa todetaan poikkeavia löydöksiä kuten kaikutiivis suolisto, sikiön aivokammioiden laajentumat, mikrokefalia tai sikiön kasvun hidastuma. Äidin infektiota voidaan tutkia vasta-aineiden avulla. Lapsivesipunktio yli 21 vk kestäneessä raskaudessa on paras tapa todeta sikiön CMV-infektio.  Jos lapsivedestä ei voida osoittaa sytomegaloviruksen DNA:ta, se sulkee pois kohdunsisäisen, synnynnäisen infektion (8). Vastasyntyneellä synnynnäistä CMV-infektiota epäillään oireiden ja löydösten perusteella ja sitä voidaan tutkia virtsan PCR-tutkimuksella.

Tällä hetkellä synnynnäiseen CMV-infektioon ei ole olemassa tehokasta hoitoa. Antiviraalisesta lääkityksestä raskausaikana ei ole osoitettu olevan hyötyä (8). Oireisina syntyville lapsille suositellaan valgansikloviiri-lääkitystä (4).

Infektiolta suojautuminen

CMV:tä ei seulota raskausaikana, koska tehokasta hoitoa ei ole (9). Tartunnalta voi raskausaikana yrittää suojautua noudattamalla hyvää käsihygieniaa ja välttämällä eritekontakteja (4, 9).

CMV-infektiota vastaan ei vielä ole markkinoilla olevaa rokoteta. Rokotteen kehittäminen on käynnissä ja lupaavia tuloksia on jo saatu. Uutta rokotetta on tutkittu myös Suomessa FVR:n tutkimusklinikoilla.

Kirjallisuutta:

  • Luisi K., Sharma M. and Yu D. Current Opinion in Virology 2017, 23: 23-29
  • Novak Z., Ross S.A., Patro R.K. et al. Cytomegalovirus Strain Diversity in Seropositive Women. Journal of Clinical Microbiology Mar 2008, Vol 46, No 3: 882-886.
  • Rause P.R., Bialek S.R., Boppana S. B. et al. Priorities for CMV vaccine development. Vaccine 2014, 32: 4-10.
  • Rawlinson W.D., Boppana S.B., Fowler K.B. et al. Congenital cytomegalovirus infection in pregnancy and the neonate: consensus recommendations for prevention, diagnosis, end therapy. The Lancet 2017, Vol 17: 177-188
  • Lääkärikirja Duodecim. Tietoa potilaalle: Sytomegalovirusinfektio. Lumio J. 9.11.2017
  • Manicklal S., Emery V.C., Lazzarotto T. et al. The “Silent” Global Burden of Congenital Cytomegalovirus. Clinical Microbiology Reviews Jan 2013, Vol 26, 1: 86-102.
  • Leruez-Ville M. and Ville Y. Fetal cytomegalovirus infection. Best Practice & Research Clinical Obstetrics and Gynaecology 2017, 38:97-107.
  • Brenna ym Society for Maternal-Fetal Medicine (SMFM) Consult Series June 2016, B5-B11
  • Emery V.C. and Lazzarotto T. Cytomegalovirus in pregnancy and the neonate (version1; referees:2 approved) F1000 Research 2017, 6 (F1000 Faculty Rev): 138, Last updated 14 FEB 2017.
  • Griffiths P., Plotkin S., Mocarski E. et al. Desirability and feasibility of a vaccine against cytomegalovirus. Vaccine 2013, 31S, 197-203.
  • Puhakka L., Renko M., Helminen M. et al. Primary versus non-primary maternal cytomegalovirus infection as a cause of symptomatic congenital infection- register based study from Finland.  Infectious Diseases 2017, Vol 0, No 0, 1-9.

Teksti päivitetty 25.3.2022.