Lapset, vanhukset ja kroonisesti sairaat henkilöt ovat muita herkempiä sairastumaan pneumokokin aiheuttamiin tauteihin heikomman tai kehittymättömämmän immuunijärjestelmän vuoksi. Usein pneumokokin aiheuttama tulehdus alkaa virustaudin, esimerkiksi flunssan, jälkeen. Bakteerin on helpompi iskeä, kun virus on ensin heikentänyt potilaan limakalvojen immuunipuolustusta.

Pneumokokki leviää pisaratartuntana hengitysteistä. Pneumokokki on yleinen bakteeri terveiden ihmisten nenänielussa eli osa oireettomista ihmisistä kantaa ajoittain jotain pneumokokin bakteerityyppiä nielussaan. Pneumokokkikantajuus on erityisen yleinen pikkulapsilla. Oireettomat kantajat ovat pääasiallinen pneumokokkibakteerin tartuttaja väestössä

Hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi videon.

Korvatulehduksia ja keuhkokuumeita

Suomessa todetaan vuosittain noin puoli miljoonaa välikorvatulehdusta. Yli kaksi kolmasosaa tapauksista on bakteerin aiheuttamia, ja tyypillisin bakteeri välikorvatulehduksen taustalla on juuri pneumokokki. Välikorvatulehdukset ovat erityisen yleisiä pikkulapsilla.

Korvatulehdukset kuormittavat raskaasti suomalaisia perheitä, sillä kaksi kolmasosaa lapsista potee korvatulehduksen ennen kahden vuoden ikää. Joka viides lapsi käy läpi vähintään kolme tulehdusta. Taudin aikana lapset ovat kuumeisia, nuhaisia, ärtyneitä ja ruokahaluttomia, ja kärsivät usein korvakivusta.

Pneumokokista johtuvia keuhkokuumeita todetaan vuosittain Suomessa 15 000–25 000 tapausta. Lapset, ikääntyneet, tupakoivat ja alkoholin suurkuluttajat sairastuvat tautiin muita herkemmin.

Yleisinfektio voi uhata henkeä

Hengitystieinfektioiden lisäksi pneumokokki voi aiheuttaa vakavia verenmyrkytyksiä bakteerin päästessä verenkiertoon. Verenmyrkytyksen yhteydessä keuhkokuume on yleinen. Verestä bakteeri voi levitä muihin elimiin ja aiheuttaa aivokalvotulehduksen, sydämen sisäkalvon tulehduksen sekä nivel- tai vatsakalvotulehduksen.

Vuosittain Tartuntatautirekisteriin ilmoitetaan Suomessa noin 800 pneumokokin aiheuttamaa vakavaa yleisinfektiota, joissa pneumokokki löytyy verestä tai aivoselkäydinnesteestä. Todellisuudessa tautitapauksia on huomattavasti enemmän, sillä pneumokokin osoittaminen viljelyllä verinäytteestä on epätäydellistä.

Pneumokokin aiheuttamia tulehduksia hoidetaan antibiooteilla, yleensä penisilliinillä. Bakteeri on kuitenkin kehittynyt viime vuosina aiempaa vastustuskykyisemmäksi antibiooteille, mikä heikentää mahdollisuuksia hoitaa tautia. Siksi tulehdusten ehkäiseminen rokotuksilla on entistä tärkeämpää.

Etenkin ikääntyneillä ja riskiryhmäpotilailla vakava yleisinfektio hoidetaan sairaalassa ja se voi johtaa kuolemaan.

Pneumokokkirokote

Pneumokokkirokotteiden tarkoituksena on ehkäistä pneumokokin aiheuttamia infektioita kuten aivokalvontulehduksia, verenmyrkytyksiä, keuhkokuumetta, välikorvatulehduksia ja poskiontelotulehduksia.

Pneumokokkirokote lisättiin pikkulasten kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 2010. Rokote annetaan 3, 5 ja 12 kuukauden iässä. Rokotteen käyttöönottoa edelsivät tutkimukset Suomessa.

Pneumokokkitautien ehkäisyyn on Suomessa käytössä neljä konjugaattirokotetta (Prevenar^®13, Synflorix^®, Vaxneuvance^®, Apexxnar^®) ja yksi polysakkaridirokote (Pneumovax 23^®).

Konjugaattirokotteet eroavat polysakkaridirokotteesta suojaavien serotyyppien ja muodostuvan immuunivasteen osalta. Konjugaattirokotteissa pneumokokkibakteeria ympäröivästä kapselista peräisin olevia polysakkarideja (hiilihydraattiketjuja) on yhdistetty kantajaproteiineihin, jotka lisäävät huomattavasti rokotteen immuunivastetta ja siten rokotteen antamaa suojaa. Konjugaattirokotteita voidaan antaa pienille lapsille 6 viikon ikäisestä lähtien ja ne saavat aikaan pitkäkestoisemman suojatehon.

Polysakkaridirokotteet eivät muodosta riittävää immuunivastetta alle kahden vuoden ikäisille lapsille. Niitä voidaan kuitenkin käyttää riskiryhmiin kuuluvilla yli 2-vuotiailla henkilöillä, joiden krooninen sairaus altistaa pneumokokki-infektioille.

Käytössä olevat konjugaattirokotteet

Synflorix^®

Vuonna 2010 lasten rokotusohjelmaan lisättiin 10-valenttinen konjugaattirokote Synflorix^®.  Synflorix^®-rokote annetaan kolmena annoksena 3, 5 ja 12 kuukauden ikäisenä. Se antaa suojaa 10:tä eri pneumokokkibakteeria vastaan (serotyypit 1, 4, 5, 6B, 7, 9V, 14, 18C, 19F, 23F). Synflorix®-rokotteessa on lisäksi käytetty kolmea kantajaproteiinia. Synflorix^®-rokote on rekisteröity vain alle 5-vuotiaille lapsille.

Prevenar 13^®

Prevenar 13^® antaa suojan 13 pneumokokkibakteerityyppiä vastaan ja sisältää yhden kantajaproteiinin. Se sisältää Synflorix^®-rokotteen sisältämien serotyyppien lisäksi serotyypit 3, 6A ja 19A. Rokote on rekisteröity yli kuuden viikon ikäisille lapsille ja aikuisille.

Vaxneuvance^®

Vaxneuvance^® on 15-valenttinen pneumokokkikonjugaattirokote, joka antaa suojan Streptococcus pneumoniae –bakteerin 15 serotyyppiä vastaan. Rokote sisältää serotyypit 13-valenttisen rokotteen lisäksi serotyypit 23F ja 33F.

Vaxneuvance^® on saanut myyntiluvan vuonna 2022 ja se on tarkoitettu aktiiviseen immunisaatioon pneumokokkibakteerin aiheuttamaa invasiivista tautia ja keuhkokuumetta vastaan kaikenikäisille henkilöille, sekä lisäksi välikorvatulehdusta vastaan lapsille.

Apexxnar^®

Apexxnar^® on 20-valenttinen adsorboitu pneumokokkikonjugaattirokote, joka antaa suojan Streptococcus pneumoniae ‑bakteerin 20 serotyyppiä vastaan. Rokote sisältää serotyypit: 1, 3, 4, 5, 6A, 6B, 7F, 8, 9V, 10A, 11A, 12F, 14, 15B, 18C, 19A, 19F, 22F, 23F ja 33F.

Apexxnar^® on saanut myyntiluvan vuonna 2022 ja se on tarkoitettu aktiiviseen immunisaatioon pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia tauteja ja keuhkokuumetta vastaan 18 vuotta täyttäneillä henkilöillä.

Käytössä oleva polysakkaridirokote

Pneumovax^®

Polysakkaridirokote antaa suojaa 23 yleisintä pneumokokkibakteerityyppiä vastaan. Rokotteella on myyntilupa kaksi vuotta täyttäneille lapsille ja aikuisille. Pneumovax^®-rokote sisältää serotyypit 1, 2, 3, 4, 5, 6B, 7F, 8, 9N, 10A, 11A, 12F, 14, 15B, 17F, 18C, 19F, 19A, 20, 22F, 23F sekä 33F.

Pneumovax^®-rokote annetaan yleensä kerran. Tarvittaessa tehosteannos voidaan antaa viiden vuoden kuluttua.

Uusien pneumokokkirokotteiden kehittäminen

Uusia pneumokokkirokotteita kehitetään jatkuvasti laajemman suojan aikaansaamiseksi.

Rokotusten laajan käytön seurauksena pneumokokkibakteerin serotyypit, joita vastaan rokotteet eivät anna suojaa, yleistyvät sekä kantajuudessa että tautien aiheuttajana (korvautuminen). Tämä vähentää rokotteesta saatavaa suojaa.

Rokotekehitys kohdistuu pääosin konjugaattirokoteteknologiaan. Lisäksi on pyritty kehittämään pneumokokin pintavalkuaisaine- ja kokosolurokotteita, mutta läpimurtoa näiden osalta ei vielä ole näköpiirissä.

Vuodesta 2022 alkaen FVR:ssä on tutkittu konjugaattirokotetta, joka antaa suojan Streptococcus pneumoniae ‑bakteerin 21 serotyyppiä vastaan. Lisäksi on tutkittu uuden serotyyppin lisäämistä pikkulasten rokotusohjelmaan. 

Rokotteiden suojateho

Konjugaattirokotteet vähentävät tehokkaasti keuhkokuumetta, kun taas polysakkaridirokotteen ei ole luotettavasti osoitettu juuri suojaavan keuhkokuumeelta.

Pikkulasten Synflorix^®-rokotteen käyttöönoton myötä pneumokokin aiheuttamat vakavat taudit (esim. verenmyrkytys ja aivokalvontulehdus) ovat vähentyneet 81 % rokotettavien ikäryhmissä. Rokottamattomilla alle 3-vuotiailla lapsilla pneumokokkitauti ei ole hävinnyt, vaan vakavia tauteja esiintyy edelleen. Rokote on epäsuoran vaikutuksen eli laumaimmuniteetin myötä vähentänyt pneumokokin aiheuttamia vakavia tautitapauksia myös aikuisilla.

Lähteet:

• O’Brien KL, Wolfson LJ, Watt JP, Henkle E, Deloria-Knoll M, McCall N, et al. Burden of disease caused by Streptococcus pneumoniae in children younger than 5 years: global estimates. Lancet 2009;374:893–902.
• Isaacman DJ, McIntosh ED, Reinert RR. Burden of invasive pneumococcal disease and serotype distribution among Streptococcus pneumoniae isolates in young children in Europe: impact of the 7-valent pneumococcal conjugate vaccine and considerations for future conjugate vaccines. Int J Infect Dis. 2010 Mar;14(3):e197-209.
• Navarro Torné et al. European enhanced surveillance of invasive pneumococcal disease in 2010: data from 26 European countries in the post-heptavalent conjugate vaccine era. Vaccine. 2014 Jun 17;32(29):3644-50.
• Palmu AA, Jokinen J, Borys D, Nieminen H, Ruokokoski E, Siira L, et al. Effectiveness of the ten-valent pneumococcal Haemophilus influenzae protein D conjugate vaccine (PHiD-CV10) against invasive pneumococcal disease: a cluster randomised trial. Lancet 2013;381(9862): 214–22.
• Arto A. Palmu, Jukka Jokinen. Pneumokokkirokotteiden vaikuttavuus Suomessa. Lääkärilehti 10/2018 vsk 73, s. 643 – 647
• Ben-Shimol S, Givon-Lavi N, Leibovitz E, Raiz S, Greenberg D, Dagan R. Near-elimination of otitis media caused by 13-valent pneumococcal conjugate vaccine (PCV) serotypes in southern Israel shortly after sequential introduction of 7-valent/13-valent PCV. Clin Infect Dis. 2014 Dec 15;59(12):1724-32.
• Dagan R.  Impact of pneumococcal conjugate vaccine on infections caused by antibiotic-resistant Streptococcus pneumoniae. Clin Microbiol Infect. 2009 Apr;15 Suppl 3:16-20.
• http://ecdc.europa.eu/en/publications/Publications/0701_TER_Use_of_pneumococcal_polysaccharide_vaccine.pdf
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Heikkinen T. Lapsen välikorvatulehdus: määritelmä, epidemiologia ja diagnostiikka. Kirjassa: Kunnamo I, Alenius H, Hermanson E, Jousimaa J, Teikari M, Varonen H, toim. Lääkärin käsikirja. Helsinki: Duodecim, 2006, s. 1009–1010.
• Koivula I, Leinonen M, Nuorti P. Pneumokokki. Kirjassa: Huovinen P, Meri S, Peltola H, Vaara M, Vaheri A, Valtonen V. Mikrobiologia ja infektiosairaudet. Kirja I. Helsinki: Duodecim, 2003, s. 120–126.
• Ruuskanen O, Heikkinen T. Ylähengitystieinfektiot ja otiitti. Kirjassa: Kirjassa: Huovinen, Peltola, Vaara, Vaheri, Valtonen, toim. Mikrobiologia ja infektiosairaudet. Kirja II. Helsinki: Duodecim, 2003, s.359–366.
• Kilpi T, Nuorti P. Polysakkaridia aikuisille, uusi konjugaattirokote pikkulapsille. Duodecim 2001;117(13):1293–1295.

Teksti päivitetty 20.2.2024