Ensimmäisiä COVID-19 potilaita otettiin sairaalahoitoon keväällä 2020. Olin tuolloin infektiolääkärinä töissä yliopistosairaalan infektio-osastolla. Hoitokeinot olivat vähissä. SARS-CoV2-virukseen tehoavia lääkkeitä ei ollut vielä käytössä, vaan hoito oli lähinnä oireenmukaista happihoitoa. Taudin edetessä voitiin vain toivoa parasta, että potilaan elimistö pystyi taistelemaan, eikä kehittynyt vaikeaa tautia. Samalla pyrimme suojaimin estämään, että tauti ei levinnyt muihin ja ettemme itse saaneet hoidettaviltamme tartuntaa. Rokotteita ei ollut.
Ensimmäisen kerran Suomessa sairaalahoitoon joutuneet COVID-19-potilaat saivat varsinaista COVID-lääkettä, remdesiviiriä, osana WHO:n Solidarity-tutkimusta. Tutkimuksessa arvioitiin eri lääkkeitä COVID:iin sairastuneilla 52 maassa. Lääkettä sai kuitenkin vain osa tutkimukseen osallistuvista potilaista, ja tutkimuksen ulkopuolella sitä ei ollut saatavilla.
Nyt viisi vuotta myöhemmin tilanne on toinen. Meillä on hyvin toimivat rokotteet, jotka ovatkin tärkein ase koronavirusta vastaan: vaikealle koronalle altistavista tekijöistä tärkein on puutteellinen rokotussuoja. Tästä huolimatta vaikeita taudinkuvia yhä esiintyy ja koronaan kuolee maassamme satoja henkilöitä vuosittain. COVID-19 vie edelleen merkittävästi sairaalahoidon kapasiteettia.
Meillä on tällä hetkellä riskiryhmille tarkoitettuja lääkkeitä, jotka taudin alkuvaiheessa aloitettuna estävät sairaalahoitoon vievän vaikean taudin kehittymistä. Ne eivät kuitenkaan sovellu kaikille annosteluongelmien tai samanaikaisesti käytössä oleviin lääkkeisiin liittyvien yhteisvaikutusten vuoksi. Ne eivät myöskään pysty aina estämään taudin etenemistä edes oikein käytettyinä.
FVR:n tutkimusten tavoitteena on vähentää COVID-19-tautiin liittyvää sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta. SARS-CoV2-rokotteita on FVR:ssä tutkittu pitkään, jo ennen ensimmäisten koronavirusrokotteiden markkinoille tuloa. Tällä hetkellä FVR:ssä tutkitaan, estääkö taudin alkuvaiheessa aloitettu uusi viruslääke sairaalahoitoa ja helpottaako se koronaan sairastuneiden oireita. Tarkoitus on löytää hyvin toimiva, mahdollisimman monelle sopiva, suun kautta annosteltava lääke COVID-19-taudin hoitoon kotona käytettäväksi. Lääkkeen vaikutusta tutkitaan riskiryhmiin kuuluvilla potilailla.
Konstit COVID-19-tautia vastaan ovat olleet monet: happi, suojaimet, rokote ja viruslääkkeet. Tavoite kaikilla on sama: suomalaisten mahdollisimman hyvä terveys. Vain tutkimusten avulla voimme saavuttaa tämän tavoitteen.
Ulla Elina Otava
infektiolääkäri, tutkijalääkäri
FVR – Suomen rokotetutkimus, Tampere